J.H. Erkko

(Juhana Heikki Erkko)

s. 16.1.1849 Orimattila — k. 16.11.1906 Helsinki

Merellä

Syvästi meri huokaa,
sen rinta kuohuaa.
Mutt' rauhallisna taivas
valoa vuodattaa.

Min' olen meri, minä,
levoton, aaltoinen.
Sin' olet taivahani,
valoisa, rauhainen.

Kuvasi, armas, kannan
nyt vasten rintoain,
ja sinut itses kätken
syvälle sielussain.

Voi laivan myrsky murtaa,
ja kenties uppoan,
mutt' sinut sielussani
vien aallon pohjahan.

Oma tupa

Sinisen järven rannalla
on tupa, pieni tupa,
mun kultani sinne on kutsunut,
kun hällä on siihen lupa.

Sinisen järven rannalla
on tilkku, pellon pala,
siinä se leipä lainehtii
ja aallosta nousee kala.

Se pelto on pieni ja tupanen
kuin pienen linnun pesä,
mut missä voi viihtyä rakkaus,
on talvikin siellä kesä.

1898

Murhelintu

Kottarainen, se murhelintu,
jota harvasti mainitaan,
oli oppinut elämältä
pienen, pienosen laulun vaan.

Kottarainen, se tumma lintu,
lauloi pienosen säveleen,
minkä lauloi, sen totta lauloi,
se koski kuulijan sydämeen.

1899
Monet Erkon runot ovat laulujen sanoituksina tulleet kovin tutuiksi ja rakkaiksi suomalaiselle yleisölle: esim. Olet maamme, armahin Suomenmaa, ihanuuksien ihmemaa; On mulle Suomi suloisin, vaan Häme siitäi kallihin!; No, onkos tullut kesä nyt talven keskellen?

Runokokoelmia

  • Runoelmia I 1870
  • Paimenet 1878
  • Uusia runoelmia 1885
  • Havaittuani 1885
  • Kuplia 1890
  • Ajan varrelta 1893 (toisen tiedon mukaan 1896)
  • Runoelmia ja ajatelmia 1899
  • Nuorten runoja 1903
  • Ilmojen lauluja 1904
  • Hulluuksia n. 1906

Muita teoksia

  • Kokkimajori 1873 näytelmä
  • Sotaiset veljekset 1873 näytelmä
  • Kotoisia tarinoita I—II 1881—1883 novelleja
  • Tietäjä 1887 näytelmä
  • Uskovainen 1890 novelli
  • Aino 1893 näytelmä
  • Kullervo 1895 näytelmä
  • Pohjolan häät 1902 näytelmä
Etusivu | Kirjallisuus | Sähköposti
Luotu 1998-07-07 - Päivitetty 1999-07-07