Rose-Marie

Kirjoitatte minulle, etten vastaa kirjeisiinne, mutta mielestäni vastaan varsin usein. Haluan nauttia mahdollisimman perusteellisesti näistä joutilaista toipilasviikoistani, ja kirjoittaminen on joutavaa ajantuhlausta. Äitipuoleni on saanut niin kylläkseen sairaudestani ja kykenemättömyydestäni ja lääkärinlaskuista ja lääkkeistä ja vahvistavista lihaliemistä ja ylimääräisistä yökynttilöistä, että hän pidentää toipilaskauttani yli sen oikeiden rajojen eikä salli minun tehdä mitään siitä pelosta, että rehkisin liikaa. Niinpä vietän verrattoman ihania päiviä, kun ei tarvitse panna tikkua ristiin kenenkään hyväksi ja saa pitää silti tunnonrauhansa. Synninpäästö äitipuoleni yksinkertaisen hyväksymisen muodossa on riittänyt puhdistamaan omantuntoni, josta huomaatte, miten epäloogillisesti omattunnot puhdistuvat. Enkö näet aina ole ollut varma siitä, ettei hänellä ole aavistustakaan, mikä tai millainen on tosiaan hyvää? Ja kuitenkin hänen hyväksymisensä, jonka tiedän virheelliseksi ja vääräänosuneeksi, riittää pönkittämään omantuntoni ja aikaansaamaan siinä turvallisuudentunteen. Mistä minä siis saisin aikaa teille kirjoittamiseen, kun olen uppoutunut lukemaan Jane Austenia ja Fanny Burneyta ja Maria Edgeworthia - kirjoja, jotka kaikkina aikoina ovat tarkoitetut toipilaiden iloksi. Ja te saatte suoda anteeksi eräänlaisen kummastuksen, jonka koin havaitessani, että teiltä liikenee näin paljon aikaa minulle kirjoittamiseen. Mitä olen tehnyt, jotta ansaitsisin näin pitkiä kirjeitä? Miten monen Ulkoasiainministeriön kirjeen liimaamisen lyötte laimin, kun kirjoitatte niitä? Es ist zu viel Ehre. Teette kovin ystävällisesti. Ei, en tahdo sorvata tuollaisia lauseita, koska tiedän, ettette kirjoita mistään muusta syystä kuin siksi, että satutte olemaan sillä päällä.

Podette parhaillaan tuollaista ikävää sielunsairautta, joka ajoittain valtaa liian mukavissa oloissa elävät, ja teidän on ilmeisesti pakko purkaa sydämenne jollekin. Hm, se on eräs Weltschmerzin muoto, jota ainoastaan hyvinruokitut potevat. Älkää toki kuvitelko, että vihjailen teidän tuntevan liiallista mielenkiintoa ruokaan. Mutta totta on, että ellette söisi useita aterioita päivässä ja lisäksi liian hienoja ja runsaita, ja jos teillä olisi syytä epäillä saatteko seuraavatkin aterianne säännöllisesti, jos lyhyesti sanottuna olisitte pesijätär tai renkipoika, teillä ei olisi mitään vaivaa sieluntilastanne. Pesumuijilla ja renkipojilla ei ole sielunsairauksia. Luultavasti sanotte, ettei heillä ole sielua lainkaan, jonka kelpaisi sairastaa, mutta tiedätte hyvin, että kyllä heillä on. Kuvittelen että se on nukkavieru ja ohueksi kulunut, kylmän ja nälän surkastama, köyhä ja säälittävä, mutta joka tapauksessa se on olemassa. Enkä tiedä, eikö vain sellainen sielu olekin mukavampi raatajan ruumiissa kuin vaikeasti käsiteltävä, umpeenkasvanut, pääasiallisesti vedestä ja ilmasta ja erinäisistä muuttuvista tarpeista kokoonpantu, niin aineettoman ontto, että lätkähtää kasaan - suokaa anteeksi tämä sanonta.

Olette runoilija, enkä minä suhtaudu nuoreen runoilijaan vakavasti. Mutta ellette olisi, nauraisin ivallisesti, kun vertaatte kirjeitteni saapumista Ulkoasiainministeriön huoneeseenne kasteenraikkaaseen puutarhakukkakimppuun. En tiedä, eikö ylpeyteni pikemminkin vaadi vertaamaan niitä puutarhurin ansarikukista taidokkaasti sommittelemaan kimppuun, tai romanttisuudentunteeni vertaamaan niitä ketokukkiin, villeihin, hauskoihin, nopeasti kuihtuviin, jotka viis veisaavat Ulkoasiainministeriöstä. Mutta oletan, että mökin puutarha on oikea sana. Kirjeeni loihtivat ilmoille kodikkaita asioita, ja varmasti kimppu, jonka olette näkevinänne, on tukeva nippu

Kotipihan neilikoita tuoksuvine kukkineen.

Mathew Arnold teki kauniisti, kun soi niille näin kauniin rivin, vaikka mielestäni ne eivät oikein ansaitsekaan sitä. Niiden nimi on hauska ja niiden vähäinen tuoksu herttainen, mutta itse kukat olisivat voineet syntyä jossakin Berliinin huonekaluliikkeessä, missä plyyshitoppaukset vallitsevat, eivätkä suinkaan taivaan kaikkein ihanimmassa kolkassa, siinä, josta kaikki kauniit kukkaset tulevat.