Katri Vala
S.
11.9.1901 Muonio - k. 28.5.1944 Ruotsi
Kuolema
Kun olin hyvin nuori,kun olin lähellä kukkivaa maata,
aurinkoa ja humisevia puita,
pelkäsin sinua, kuolema.
Nyt seison niiden joukossa,
jotka odottavat rannalla,
jotka katsovat väsynein silmin
pimeälle merelle,
milloin laivasi tulet näkyvät.
Me emme tiedä mitään julmempaa kuin elämä,
siksi me odotamme vapahdusta sinulta,
josta emme mitään tiedä.
Kun annat merkin,
astumme laivaasi hiljaisesti toivoen:
hyvyys, uusi kauneus,
ehkä vapautta, kirkkautta kenties?
Tahitilainen serenaadi
Hiekassa näin varpaittesi jäljetkauniit kuin pienet näkinkengät,
ja seppeleestäsi oli kukkia varissut tienviitakseni.
Koko päivän sinua kaukaa katselin.
Naurusi putosi päälaelleni
kuin kimaltelevat pisarat,
ja kätesi, vilkkaat kuin ruskeat linnut,
palmikoitsivat seppelettä kulmillesi.
Olet uupunut, armahin,
laulettuasi ja naurettuasi
keskipäivän hiljaisessa kuumuudessa,
mutta anna minun nähdä
silmäripsiesi varjot poskillasi!
Meri lepää rannalla
ja antaa kuun suudella jäseniänsä.
Olisitpa sinä meri, armaani,
ja minä onnellinen kuu!
Syysilta
Käyn rantaan.Taivas tähdistä
on korkea ja hiljainen.
Lyö vesi mustin lainein mustiin kiviin,
ja rannan puussa lehti viimeinen
kuin käsi hukkuvan
tai mykkä tuskanhuuto ahdistaa.
Kuun maljan vaskisen
nyt nostaa metsänneito yli latvojen,
ja helähtäin
sen särkyy laita,
putoo sirpaleina mustaan veteen.
Vain alakuloinen
nyt kaiku puiden alla nyyhkyttää.
Kokoelmat
- Kaukainen puutarha 1924
- Sininen ovi 1926
- Maan laiturilla 1930
- Paluu 1934
- Pesäpuu palaa 1942
- Kootut runot 1945 (postuumisti)
- Henki ja aine eli yksinäisen naisen pölynimuri 1945 (pakinoita, postuumisti)
Mukana antologioissa
- Nuoret runoilijat 1924
- Hurmoituneet kasvot 1925
- Kolme 1930 (Elina Vaaran ja Katri Suorannan kanssa)
Suomennoksia Heinrich Heinen, comtesse de Noaillesin ja Ernst Tollerin runoista löytyy kokoelmasta Paluu. Hän käänsi myös klassista kiinalaista runoutta.
Etusivu | Kirjallisuus | Sähköposti