Monikaan uskonpuolustajista ei tutki miksi naiset alunperin
juuri Utahissa ensinnä saivat äänioikeuden. Tuskinpa
Yhdysvalloista löytyy vielä nykypäivänäkään
sitä patriarkaalisempaa osavaltiota, ja monet amerikkalaiset
kehottavatkin vitsaillen sinne matkustavia vääntämään
kellonsa 50 vuotta taaksepäin.
Ann Eliza Webb, eräs Brigham Youngin moniavioisista vaimoista,
pani muistiin joitakin nasevia asiaa koskevia kommentteja siitä,
miksi mormonijohtajat halusivat naisilleen äänioikeuden:
Olen usein kuullut itärannikon naisten sanovan, että
heistä Utah on aikaansa edellä ainakin yhdessä
suhteessa: siinä, että sukupuolten välinen tasa-arvoa
siellä arvostetaan niin, että naisille on annettu äänioikeus,
ja että he olivat saaneet naisasiaoikeudet. Ja tiedän,
että jotkut Naisasialiikkeen johtajista kiittävät
Brigham Youngia tästä yhdestä teosta, ja että
he antavat hänen puuhiensa mennä läpi sormien huolimatta
kaikista hänen muista karkeista epäoikeudenmukaisuuksistaan.
Jospa vain nämä samat radikaalit reformoijat ymmärtäisivät
syyn siihen, miksi äänioikeus annettiin Utahin naisille,
... Nämä reformia kannattavat miehet ja naiset eivät
näy voivan kuvitella, että joissakin tapauksissa naisten
äänioikeudesta voisi olla ehdotonta vahinkoa; he uskovat
näköjään suffragismin saattelevan heidät
tuhatvuotiseen valtakuntaan.
Sillä saattaa olla sellainen vaikutus Yhdysvaltain muissa
osissa, mutta moniavioisessa Utahissa, jota hallitsee petollinen
tyranni, juuri tämä oikeus, jonka he väittävät
kirvoittavan ne lailliset ja poliittiset kahleet joilla naiset
on sidottu, ja tekevän heistä ehdottoman vapaita, itse
asiassa vain kiristää kettingit tiukemmalle ja tekee
heistä enemmän orjia kuin he koskaan ovat olleet.
Inhottavin juttu tässä on se, että he itse auttavat
kiristämään omia siteitään, ja tekevät
senkin pakon edessä. Tämän Brigham Youngin ihanan
"oikeamielisen" teon syy on helppo selvittää.
Kun rautatie (the Union Pacific Railroad) valmistui ja kaivosmiesten
ja muiden pakanallisesta maailmasta kotoisin olevien ulkopuolisten
tulva alkoi virrata territorion alueelle ja asettua sijoilleen
aivan mormonivaltakunnan keskelle, mormonijohtajien hierarkia
alkoi kovasti pelätä, että valta asujaimiston vähitellen
muuttuessa siirtyisi heidän otteestaan pakanoiden käsiin.
He kolminkertaistaisivat kerralla äänestysvahvuutensa
ottamalla käyttöön naisten äänioikeuden.
Enää ei epäröity lainkaan; käytäntö
pantiin toimeen, ja se oli niin yleinen ja kattava, että
Utahissa tänä päivänä joka ikisellä
naispuolisella henkilöllä sylissä nukkuvasta pikkuvauvasta
vanhimpaan, sänkyynsidottuun ja vajaamieliseen akkaan asti
on äänestysoikeus, ja hänen on sitä käytettävä.
Wife Number 19
Brigham Youngin hallintokauden aikana Utahin territoriossa käytettiin
numeroituja äänestyslippuja, joiden avulla voitiin tunnistaa
kunkin äänestäjän valinta. Ehdokkaita valittiin
nk. 50 neuvoston salaisissa kokouksissa. Mormonit äänestivät
noita ehdokkaita.
Aina 1800-luvun lopulle saakka mormonijohtajat tukivat tiettyjä
ehdokkaita ja sanelivat laumalleen, ketä piti äänestää.
Vuoden 1896 vaalissa kirkon johtajat päättivät antaa
tukensa republikaaneille.
Seitsenkymmen B. H. Roberts asettui demokraattisen puolueen ehdokkaaksi
ja rankaisuksi häneltä otettiin jäsenoikeudet pois
joksikin aikaa. Hän menetti myös paikkansa seitsenkymmenten
koorumissa "koska ei ollut sopusoinnussa johtavien veljien
kanssa" kunnes "tekisi parannuksen".
Apostoli Moses Thatcher asettui demokraattisen puolueen senaattoriehdokkaaksi,
häneltä otettiin jäsenoikeudet pois ja pantiin pois
kahdentoista apostolin koorumista koska hän "osoitti merkkejä
luopumuksen hengestä".
Mormonijohtajat eivät lakanneet suoranaisesti sekoittamasta
kirkkoa ja politiikkaa ennen kuin v. 1904, jolloin kiusalliset Reed
Smootin kuulustelut pakottivat heidät siihen. Vielä tänäänkin
kirkko sekaantuu politiikkaan "moraalisten kysymysten"
varjolla, ja kehottaa jäseniään äänestämään
yhtenä blokkina tietyllä tavalla.
|