Kirkon johto julisti v. 1995 seuraavaa kirkon käsityksestä
koskien perhettä, sukupuolta jne.
Kerran eräs tuttuni sanoi, että mormonismin opit ovat
kuin hyytelöä yrittäisi naulata seinään:
ihan mahdottomia saada kiinni ja selvittää. On pikemminkin
sääntö kuin poikkeus, että kirkkoa kritisoivien
lainatessa nykyisten johtajien edeltäjien saarnoja, puheita,
lausuntoja ym., ne tyrmätään sanomalla yksinkertaisesti,
että ne olivat vain juuri noiden ihmisten mielipiteitä
eivätkä kirkon oppia huolimatta siitä, että
näitä asioita opetettiin kirkossa aikanaan nimenomaan
sen virallisena oppina. Tämä sivu koskeekin nyt sitten
aivan nykyaikaista oppia. Saas nähdä, koska se vanhenee
opista mielipiteeksi.
Mormonit saattavat viitata tähän julistukseen, kun heiltä
kysytään, mitä presidentti Hinckley on profetoinut
viime aikoina. Koska Hinckley on profetoimaton profeetta, on jäsenten
viitattava tällaisiin yleisluontoisiin lausuntoihin. Otsikkoon
on vielä liitetty mahtava sana "maailmalle"
ei siis ainoastaan kirkon omalle kansalle.
Sanavalintakaan ei liene erikoisen onnistunut, eikä se ole oleva
kunniaksi sen paremmin kirkolle kuin sitä kirjaimellisesti seuraaville
jäsenillekään. Itse asiassa tämän julistuksen
kriittinen tarkastelu avaa oikean Pandoran lippaan tai matopurkin,
niin kuin amerikkalainen sanonta kuuluu. Julistusteksti on alla punaisella
askeleen sisäänvedettynä.
Me, Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen Kirkon
ensimmäinen presidenttikunta ja kahdentoista apostolin neuvosto,
julistamme juhlallisesti, että avioliitto miehen ja naisen
välillä on Jumalan säätämä ja että
perhe on keskeisellä sijalla Luojan suunnitelmassa Hänen
lastensa iankaikkiseksi päämääräksi.
Kaikki ihmisest miehet ja naiset on luotu Jumalan
kuvaksi. Jokainen heistä on taivaallisten vanhempien rakas
henkipoika tai -tytär, ja sellaisena jokaisella on jumalallinen
luonne ja päämäärä.
Jos kirkko jatkuvasti väittää, että taivaallinen
Äiti on olemassa, miksi jäseniä
erotetaan kirkosta tai heitä rankaistaan, jos he
uskovat häneen tai rukoilevat häntä, tai muutoin
soveltavat tätä oppia?
Sukupuoli on yksilön kuolevaisuutta edeltävän,
kuolevaisuuden aikaisen ja iankaikkisen identiteetin ja tarkoituksen
oleellinen ominaisuus.
Mitä tämä lause siis sanoo siitä ihmiskunnan
osasta, joka syntyy ilman selvästi määriteltävää
sukupuolta? Ovatko sellaiset ihmiset "epäoleellisia"?
Eikö androgyynisillä ihmisillä ole tarkoitusta, mitä
tulee MAP-kirkkoon? Luonnon todellisuudessa syntyy esimerkiksi ihmisiä,
jotka näyttävät olevan yhtä tai molempia sukupuolia,
mutta kun laboratoritutkimukset on tehty, todetaankin lapsen olevan
toista. Onko kirkko sitä mieltä, että lapset, jotka
syntyvät yhdellä Y-kromosomilla ja kahdella X-kromosomilla
eivät itse asiassa ole yksilöitä? Mitä he kirkon
mielestä sitten ovat? Onko niillä ihmisillä, joilla
on tavallista suurempi estrogeenin tai testosteronin eritys, suurempi
iankaikkinen identiteetti? Kirkon pyhän kirjan, Opin
ja liittojen kirjan luvun 132 valossa näyttää
sukupuolella olevan merkitystä vain tulevassa elämässä
siinä tapauksessa, että henkilö astuu moniavioisen
naimisen iankaikkiseen liittoon. Kuinka asialla silloin voisi olla
iankaikkinen olennainen merkitys?
Kuolevaisuutta edeltävässä maailmassa henkipojat
ja -tyttäret tunsivat Jumalan iankaikkisena Isänään
ja palvelivat Häntä sellaisena sekä hyväksyivät
Hänen suunnitelmansa, jonka mukaan Hänen lapsensa voivat
saada fyysisen ruumiin ja saada maanpäällistä kokemusta
edistyäkseen kohti täydellisyyttä ja toteuttaakseen
lopulta jumalallisen päämääränsä
iankaikkisen elämän perillisinä. Jumalallinen onnensuunnitelma
tekee mahdolliseksi perhesuhteiden jatkumisen haudan tuolla puolen.
Pyhissä temppeleissä tarjolla olevat pyhät toimitukset
ja liitot suovat yksilöille mahdollisuuden palata Jumalan
kasvojen eteen ja perheille mahdollisuuden tulla liitetyksi yhteen
iankaikkisuudessa.
Ensimmäinen käsky, jonka Jumala antoi Adamille ja
Eevalle, koski heidän mahdollisuuttaan aviomiehenä ja
vaimona tulla vanhemmiksi. Me julistamme, että Jumalan lapsilleen
antama käsky lisääntyä ja täyttää
maa on yhä voimassa.
Maailma on jo tänäkin päivänä ylikansoitettu,
ja lukumäärämme kohoaa erittäin vaarallisiin
lukemiin tällä vuosisadalla, ellei mitään tehdä.
On vastuutonta käskeä lastenhankintaan sellaisia ihmisiä,
joilla ei sellaiseen ole varaa tai jotka muutoin ovat lastenhankintaan
soveltumattomassa tilanteessa.
Uskovatko kirkon johtajat yhä kirjaimellisesti Aadamiin ja
Eevaan, niin kuin tästä lausumasta saa käsityksen?
Sellainen pyhien kirjoitusten kirjaimellinen tulkinta synnyttää
useita lisäkysymyksiä, joihin
heidän on vaikea rehellisesti vastata.
Me julistamme tämän lisäksi Jumalan määränneen,
että pyhiä lisääntymisen voimia tulee käyttää
ainoastaan miehen ja naisen kesken, jotka on laillisesti vihitty
aviomieheksi ja vaimoksi.
Kirkko sanoo, että sukupuoliyhdyntä on jumalallinen toimitus.
Miten tämä voidaan suhteuttaa orgaaniseen evoluutioon,
kun kirkon mukaan asiassa on jokin jumalallinen aines, eikä
se siis ole pelkästään täysin luonnollinen keino
lajin säilyvyyden takaamiseksi? Onko Jumalalla ehkä jotakin
niitä lajeja vastaan, jotka kuolevat sukupuuttoon? Miksi hän
loi ne?
Me julistamme, että keino, jolla kuolevainen elämä
luodaan, on Jumalan säätämä. Me vahvistamme,
että elämä on pyhä ja että se on tärkeä
Jumalan iankaikkisessa suunnitelmassa.
Aviomiehellä ja vaimolla on vakava velvollisuus rakastaa
toinen toistaan ja huolehtia toisistaan sekä rakastaa lapsiaan
ja huolehtia heistä. "Lapset ovat Herran lahja."
(Ps. 127:3) Vanhemmilla on pyhä velvollisuus kasvattaa lapsensa
rakkaudessa ja vanhurskaudessa, huolehtia heidän fyysisistä
ja hengellisistä tarpeistaan ja opettaa heitä rakastamaan
ja palvelemaan toisiaan, noudattamaan Jumalan käskyjä
ja olemaan lainkuuliaisia kansalaisia, missä tahansa he asuvatkin.
Aviomiehiä ja vaimoja äitejä ja isiä
pidetään Jumalan edessä tilivelvollisina
näiden velvollisuuksien täyttämisestä.
Onko tässä kohtaa asiallista uhkailla? Eivätkö
perheen jäsenet voi olla hyviä toisilleen vain sen vuoksi,
että he voisivat olla onnellisia? Miksi korostetaan rankaisua
positiivisten puolten kustannuksella? Onko todellakin hyvä,
jos moraalisuus perustuu rankaisun pelkoon?
Perhe on Jumalan säätämä. Hänen iankaikkisessa
suunnitelmassaan on olennaista miehen ja naisen välinen avioliitto.
Missä Raamattu tai Mormonin kirja näin sanoo? Jotkut
raamatunkohdat sanovat päinvastaistakin, esim. 1 Kor 7:38-40
tai Matt 10:35.
Lapsilla on oikeus syntyä avioliitossa ja saada kasvatuksensa
sellaiselta isältä ja äidiltä, jotka pitävät
avioliittolupaukset kunniassa olemalla täysin uskollisia.
Perhe-elämän onni saavutetaan todennäköisimmin
silloin, kun sen perustana ovat Herran Jeesuksen Kristuksen opetukset.
Entäpä perheet, jotka ovat hyvin paljon onnellisempia
ilman sellaisia dogmeja? Ja entä perheet, joiden elämä
perustuu tällaisiin oppeihin, mutta jotka silti ovat onnettomia?
Onnistuneet avioliitot ja perheet perustuvat uskon, rukouksen,
parannuksen, anteeksiannon, kunnioituksen, rakkauden, myötätunnon,
työn ja tervehenkisen virkistystoiminnan periaatteille ja
säilyvät näitä periaatteita noudattamalla.
Jumalallisen suunnitelman mukaan isän on määrä
johtaa perhettään rakkaudessa ja vanhurskaudessa, ja
hän on velvollinen suojelemaan perhettään ja huolehtimaan
sen toimeentulosta.
Onko tällainen isän rooli todellakin jumalallista alkuperää,
vai onko se vanhentunut perinne? Jos isälle tapahtuu jotakin,
äiti ei ehkä kykenekään huolehtimaan kirkon
käskystä synnyttäneestään lapsikatraasta.
Entä mitä pitäisi ajatella sellaisen äidin,
joka haluaa päästä irti miehestä, joka tavalla
tai toisella pitelee vaimoaan pahoin, mutta ei voi lähteä,
kun hänellä ei ole mitään keinoa elättää
itseään tai lapsiaan?
Äiti on ensisijaisesti vastuussa lastensa hoivaamisesta.
Näissä pyhissä tehtävissä isillä
ja äideillä on velvollisuus auttaa toisiaan tasavertaisina
kumppaneina. Vamma, kuolema tai muut olosuhteet saattavat vaatia
yksilöllisiä sovelluksia. Sukulaisten tulisi tarvittaessa
antaa tukeaan.
Miksi tämä keinotekoinen naisen ja miehen roolin erittely?
Miksei isä voisi olla alunperinkin yhtä lailla vastuussa
lapsista kuin äitikin? Tämä "oppi" on vahingollinen.
Monet mormonimiehet eivät enemmän tai vähemmän
tietoisesti hoida lapsia yhtä paljon kuin äidit, kun he
seuraavat tällaisia neuvoja sen sijaan, että perustaisivat
tapansa oman järkensä ja vaistojensa pohjalle.
Me varoitamme siitä, että ne, jotka rikkovat siveyden
liittoja, jotka kohtelevat pahasti puolisoaan tai jälkeläisiään
tai jotka jättävät perhevelvollisuudet täyttämättä,
seisovat eräänä päivänä tilivelvollisina
Jumalan edessä. Varoitamme edelleen, että perheen hajoaminen
tuo yksilöille, yhteisöille ja kansakunnille ne onnettomuudet,
joista muinaiset ja nykyiset profeetat ovat ennustaneet.
Miksi varoituksia ja uhkauksia? Mitä oikein on tapahtunut
sille, että piti vain opettaa oikeita periaatteita ja antaa
ihmisten hallita itse itseään?
Me vetoamme vastuuntuntoisiin kansalaisiin ja viranhaltijoihin
kaikkialla sellaisten toimenpiteiden edistämiseksi, joiden
tarkoituksena on ylläpitää ja vahvistaa perhettä
yhteiskunnan perusyksikkönä.
Elämmekö teokratiassa? Miksi kirkko tuntee itsensä
niin uhatuksi toisenlaisten elämänmuotojen edessä?
Tämä lauseke on osittain vaikkei kokonaan piilotetusti
suunnattu USA:n hallitukselle, jotta se kohtelisi esim. homoseksuaaleja
toisen luokan kansalaisina. Kirkko sekaantuu tässä asiassa
politiikkaan.
Jos kirkon johtajat ja jäsenet eivät halua harjoittaa
homoseksuaalisia tekoja, heidän ei tarvitse. Se ei kuitenkaan
merkitse, että olisi OK heidän puoleltaan kieltää
ja syyllistää niitä, jotka niin haluavat elää,
ja yrittää pakottaa muita omaan moraaliseen muottiinsa
maan lakien kautta eiväthän nuo toiset vahingoita
ja yritä pakottaa mormoneja elämään heidän
tavallaan?
Eivätkö kirkko ja sen jäsenet valittaneet juuri
samoista syistä sitä, kun he olivat moniavioisuuden harjoittamisen
johdosta joutuneet tulitukseen vähän yli sata vuotta sitten?
Kirkko on järjestö,
joka ei maksa veroja, eikä sillä sen vuoksi ole laillista
oikeutta yrittää jatkuvasti vaikuttaa
minkäänlaiseen lainsäädäntöön.
(Huom. 501(c)3-yhtiöt voivat lobbailla, mutta silloin heidän
on maksettava
veroa tarkoitukseen lahjoitetuista summista tuskinpa
kirkon jäsenet odottavat kymmenystensä kuluvan sellaiseen.)
Ks. LDS Chronology
Of Involvement In Same-Sex Marriage Politics ja taannoinen
puolen miljoonan dollarin lahjoitus.
Rakkaushan kuitenkin on tärkeintä ihmissuhteissa, ei
se, mitä sukupuolta rakkauden antaja ja vastaanottaja sattuvat
olemaan.
> Chris Kimball: Study
of the Proclamation on the Family
|