Perustietoa > Sinulle... > Lähetyssaarnaajien ... > Keskustelut > 1

Jeesuksen tehtävä

Kaikkien tunteman kristillisen kohdan lainaaminen

Hyvä kauppamies pyrkii vakuuttamaan sinut siitä, että sinulla on jokin ongelma tai puute, ennen kuin hän esittelee tuotteensa. Vasta kun olet hyväksynyt ongelman ja/tai puutteen olemassaolon, hän esittelee sinulle tuotteen, joka ratkaisee ongelman tai parantaa puutteen.

Lähetyssaarnaajat käyttävät tätä tekniikkaa. Ensin he opettavat sinulle näkemyksensä ongelmasta — synti ja kuolema — ennen kuin he esittelevät sinulle ratkaisun — Jeesus Kristus ja pelastussuunnitelma.

Todennäköisesti he lukevat sinulle kohdan 3:16 Johanneksen evankeliumista: Ja niin on Jumala maailmaa rakastanut... Sen osaa jokainen suomalainen, vaikkei mitään muuta uskonnosta muistaisikaan. Se on myös lainatuimpia raamatunlauseita Uudessa testamentissa. Onko siis mikään ihme, että ensimmäinen pyhän kirjoitusten kohta, jota lähetyssaarnaajat lainaavat, on juuri se? Hehän pyrkivät rakentamaan suhdetta välillenne yhteisten uskomusten perustalle.

Huomaa myös kieli, jolla he kuvailevat Jeesuksen suhdetta Jumalaan. He eivät sano, että Jeesus on Jumala, vaan että hän on Jumalan poika. Tässä he yhtyvät niihin, joiden mielestä Raamattu ei tue kolminaisuusoppia. Tähän tärkeään oppiin, jonka mukaan Jumala ja Jeesus ovat kaksi erillistä olentoa, viitataan uudelleen tämän keskustelun aikana, vaikka sitä ei lausutakaan suoranaisesti.

Yleisesti ottaen mormonismi määrittelee kuoleman eroksi Jumalasta. Fyysinen kuolema erottaa meidät Jumalasta, sillä Jumalalla on ruumis lihaa ja luita, eli hän on fyysinen olento. Ilman ruumista emme voi asua Jumalan luona. Syntiä sanotaan myös "hengelliseksi kuolemaksi". Jos teemme syntiä, emme ole kelvollisia asumaan Jumalan luona, ja olemme sen vuoksi kuolleita — erossa Jumalasta.

Ovatko mormonit kristittyjä?

Evankelisten kristittyjen keskustellessa mormonismista esiin tulee poikkeuksetta kysymys siitä, ovatko mormonit kristittyjä. Kysymys on tärkeä jo siitäkin syystä, että se tulee esiin niin usein. Koska itse en ole sen paremmin kristitty kuin mormonikaan, tarjoan tässä oman ulkopuolisen näkemykseni asiasta.

Puhtaasti loogisesta näkökulmasta katsoen kysymykseen vastaaminen vaatii aluksi kahden määritelmän tekemistä:

1. Kuka on mormoni?
2. Kuka on kristitty?

Jos osaa vastata näihin kysymyksiin, pitäisi myös voida vastata siihen, ovatko mormonit kristittyjä.

Ehkä voimme olla yhtä mieltä siitä, että mormoni on sellainen, joka uskoo, että Joseph Smith oli Jumalan tosi profeetta ja että Mormonin kirja on aitoa pyhää kirjoitusta. Tämän määritelmän piiriin kuuluvat MAP-kirkon lisäksi myös siitä eronneet useat pienemmät lahkot.

Jäljelle jää kysymys siitä, kuka on kristitty. Jos mormonien kristillisyyteen tai sen puutteeseen liittyy hämmennystä, liittyy se pikemminkin kristillisyyden kuin mormonismin luonteeseen. Jos pystyt tarkkaan kertomaan, minkälainen on kristitty henkilö, niin voin helposti vastata, täyttävätkö mormonit tuon erittelemäsi kristillisyyden vaatimukset.

Mutta jos näin on, miksi sitten kysymyksen tekijät erittelevät mormoniuskon pienimpiin osasiinsa vastatakseen siihen? Mielestäni tämä johtuu siitä, että ainoa järkevä kristillisyyden määritelmä sulkisi piiriinsä myöskin mormonit. Mutta kristitty kriitikko ei halua tulla tällaiseen johtopäätökseen, joten hän pyrkii tonkimaan mormonismia yhä syvemmälle osoittaakseen, että vaikka vaikuttaakin siltä, että se täyttää kristillisyyden vaatimukset, niin ei se oikein silti sitä tee.

Tässä vaiheessa kristitty usein huomauttaa, että "mormonit palvelevat eri Kristusta" tai että "se Jeesus, jota mormonit palvelevat, on Saatanan veli!"

Paneutumatta jokaiseen eri väitteeseen, joita mormonikirkkoon kuulumattomat kristityt sanelevat osoittaakseen, etteivät mormonit ole kristittyjä, on järkevämpää tarkastella asiaa hieman kauempaa ja etsiä perusteelliset erot. Eri syitä siilattuamme päädymme siihen, että suurin ja tärkein ero on valtuus. Mormonit uskovat, että ainoastaan heillä on valtuus toimia Jumalan nimessä.

Kristityt eivät usko, että Jumala antaa valtuuden jollekin tietylle kirkolle, vaan suoraan jollekin yksilölle — kenelle kulloinkin haluaa sen antaa.

Tästä seuraa kysymys: miksi nämä eri ryhmät kiistelevät siitä, kenellä on valtuus? Yksinkertainen vastaus tähän on, että koska he käyttävät eri keinoja erottaakseen totuuden erheestä.

Protestantit uskovat, että Raamattu sisältää Jumalan sanan ja että jos tulkitsemme sitä oikein, niin se sisältää kaiken tarvitsemamme totuuden. Mormonit taas uskovat, että Jumala ilmoittaa totuuksia profeettojen kirjoittamien ja puhumien sanojen kautta, kun näihin liittyy Pyhän Hengen innoitus.

Koska mormonit ja protestantit käyttävät eri keinoja päättäessään mikä on ja mikä ei ole totta, ei ole yllättävää, että he päätyvät eri lopputuloksiin. Voi olla kiintoisaa tutkia yksityiskohtaisesti heidän oppiensa eroja, mutta erojen huomaaminen ei sinänsä auta meitä päättelemään kumpi on oikeassa.

Jos esimerkiksi protestantti painottaa, että mormonismin Jeesuksella on joitakin hänen oman oppinsa mukaisesta Jeesuksesta eroavia ominaisuuksia, se ei vielä mitenkään osoita hänen käsitystensä olevan "oikeampia", vain sen, että eroja on olemassa.

Protestanttien onkin siksi keskityttävä uskomustensa perustaan ja verrattava sitä mormonien uskomusten perustaan, eikä vain verrattava erilaisia opillisia vivahteita, jotka juontuvat näistä molemmista perustoista. Jos protestantit haluavat panna kokoon pitävän väitejärjestelmän mormonismia vastaan, on heidän keskityttävä siihen, miksi totuuden tulkitseminen ja hankkiminen ainoastaan Raamatun avulla on parempi systeemi kuin mormonien opettama systeemi, jonka mukaan voidaan käyttää myös muita pyhiä kirjoituksia ja keinoja.

Uskomusten välillä olevien erojen osoittaminen on turhaa niin kauan kuin ei osoiteta, miksi protestanttien uskomukset ovat parempia ja oikeampia kuin mormonien uskomukset.