Kamppailu valtuuden takaisinsaamiseksi

Naisten kirkon alkuaikoina harjoittama pappeus on menetetty, mutta feminismin ääntä ei voida vaientaa.

Kun Howard W. Hunterista tuli Myöhempien Aikojen Pyhien Jeesuksen Kristuksen kirkon presidentti viime kuussa, hänen ensimmäisenä julkisena tekonaan oli maanitella vieraantuneita mormoneja palaamaan eli ryhtymään jälleen aktiivisiksi. Kuitenkaan yli puolet kirkon yhdeksästä miljoonasta jäsenestä ei voi koskaan täydellisesti ottaa osaa toimintaan, sillä he ovat naisia. Mormoninaisten on tarkasteltava menneisyyttä löytääkseen sovitteluratkaisun.

Miesten ja naisten välinen historiallinen suhde mormonikirkossa on kiistanalainen. Julkaisin v. 1992 kirjan, jossa tutkitaan tuon historian pitkään huomioimatta jätettyjä näkökohtia ja pyritään palauttamaan sielu mormoninaisten hengelliseen elämään. Kirjoittamani tähden minua syytettiin luopumuksesta.

Mormoninaiset saivat valtuuden varhain kirkon historiassa, ja kamppailivat sitten turhaan säilyttääkseen sen. Heidän osallisuuttaan ei otettu vakavasti, ja niin miesten auktoriteetti voitti. Feminismi ilmaantui taistelun tuiskeessa, naisten puhetaidon energiasta ja heidän työstään sekä heidän vastustaessaan miehisiä ennakkovaatimuksia.

Mormoninaiset käyttivät huomattavaa uskonnollista auktoriteettia MAP-kirkossa sadan vuoden ajan, ja säilyttivät jonkin verran itsenäisyydestään 140 vuotta. Mormonismin alkuaikoina vv. 1830-50 naiset saivan kahdenkymmenen vuoden ajan valtuuden antaa siunauksia, parantaa ja profetoida; pappeuden avaimet, voimat ja rituaalit, sekä lähetystyökutsuja. Vuosisadan vaihteessa ja uudelleen 1970-luvulla naiset törmäsivät yhteen miesvaltaisen johdon kanssa, ja menettivät valtuuttaan. Vuodesta 1991 lähtien mormonifeministit ovat kohdanneet takaiskuja, mitä tulee heidän pyrkimyksiinsä palauttaa naisten valtuus. Nykypäivän kirkossa naisilla ei ole pappeutta; sen vuoksi naisia ei "aseteta" vaan vain "erotetaan" tehtäviin kirkossa. Tunsin kokoaikaisena lähetyssaarnaajana ollessani, että minulla kyllä oli pappeus, mutta kulutin kuitenkin 19 kuukautta ilman oikeutta käyttää sitä.

Vaikka naisten valtuus on selvästi nähtävissä mormonihistoriassa, nykypäivän kirkon miespuoliset johtajat eivät tunnusta sitä, sillä heidän täytyisi silloin ottaa vastuu tuon valtuuden peruuttaneiden isiensä ja isoisiensä synneistä. Sen sijaan he syyttävät Kristusta. Yhä uudelleen miespuoliset johtajat väittävät, että naispappeus on "vastoin Herran suunnitelmaa" ja että tämän päivän kirkko "seuraa Herran asettamaa järjestystä".

Tämä mormonismin äärimmäinen sukupuolinen epätasapaino toistuu Utahin maskulinistisessa kulttuurissa, missä mormonimiehet johtavat hallintoa, koulutusta ja liike-elämää MAP-kirkon toimistojen, Salt Laken korkeimman rakennuksen varjossa. Utahissa sekä naiset että miehet tukahduttavat ja kuihduttavat naisellisuuden ja sitten ylikompensoivat sen himoamalla lohdukseen makeita ja rasvaisia ruokia: hankimme ylipainoa kun haluamme tuntea itsemme rakastetuiksi, miehet käyttäytyvät veltosti ja naiset tuhoavat itseään syömällä rauhoittavia lääkkeitä, tulemalla ylipainoisiksi ja masentuneiksi ja saamalla liian monta lasta. Vihamielisyys naisia kohtaan ilmenee ovelin ja loukkaavin tavoin. Apostoli Boyd Packer on sanonut: "Voisin sanoa useimmille kirkon toimiston sihteereille, että he ovat rumia ja lihavia. Se olisi totta, mutta sanomiseni loukkaisi ja masentaisi heitä."

Miesvaltainen kulttuuri tarjoaa naisille valinnan mahdollisuuden naisen voimattomuuden ja miehiin samaistumisen välillä. Eräs arvostettu paikallinen naispuolinen terapeutti kertoi minulle, että hän tapaa useita mormoninaisia, jotka "itse asiassa uskovat olevansa miehiä". Kirjani pyrki parantamaan ohittamalla miesten määrittämän identiteetin naiseuden tunnistamiseen, määrittämiseen ja valtaan sekä poistamalla esteitä, joita on naisten tiellä heidän suhteessaan Jumalaan.

Feministiset näkemykseni eivät koskaan ole olleet tervetulleita kirkossa, joten käännyin yleisten aatemarkkinoiden puoleen. Kuitenkin kirkon johtajat kielsivät minua kahden vuoden ajan puhumasta julkisesti feministisistä aiheistä mormonismin sisällä. Kirkosta erotus oli pieni hinta minun maksaa sananvapaudestani. Erotus ei vienyt minulta teologiaani tai hengellisyyttäni, joita kirkko ei kontrolloi. Seitsenkymppiset sinipukuiset miehet jossain Salt Lake Cityn kantakaupungin tornissa eivät voi yhdenmukaistaa, tuottaa massoittain ja markkinoida Jumalan henkeä.

Minulle sanottiin, että feministiset aatteeni olivat "kirkon lakeja ja järjestystä vastaan". Olen samaa mieltä. Erotukseni oli oikeutettu. Ne ovat kuitenkin miesten lakeja ja miesten järjestys, eivät naisten.

Eliza R. Snow, "naisprofeetta" ja kaikkia kirkon naisia ja tyttöjä johtava presidentti, teki v. 1884 selväksi, naisten Apuyhdistys, jota hän johti, oli suunniteltu "itsehallinnolliseksi järjestöksi". Hän kirjoitti: "Jos syntyy vaikeuksia ... asia on vietävä naisten presidentille ja hänen neuvonantajilleen." Myöhemmin, kun miehet ottivat hallitakseen naisia, he anastivat naisten valtuuden. Siteerasin Snowta niille viidelletoista ylipapille, jotka oli asetettu tuomitsemaan minua, mutta sillä ei ollut heihin mitään vaikutusta. Se vapautti kuitenkin minut ottamasta osaa heidän harhaluuloonsa. He erottivat minut vaientaakseen feminismin ja pelottaakseen mormoninaisia, mutta heidän teollaan oli päinvastainen vaikutus: Näkyvyys ja keskustelu kohosivat korkealle, ja kirjastani on menossa toinen painos.

Mitä tämä sitten merkitsee mormoninaisille? Heillä on vahva feministinen perinne.

Emme vielä tiedä, voivatko nykypäivän naiset vaatia takaisin valtuutensa ja pappeutensa kirkossa. Ensiksi heidän on löydettävä auktoriteetti itsessään. Mutta en "palaa" kirkkoon, joka murskaa naisten valtuuden ja yksilöllisen tietoisuuden.

Sisältö

Preface and Acknowledgements
Introduction
Prologue

RE-EMERGING MORMON FEMINISM

1. The Mormon Concept of a Mother in Heaven Linda P. Wilcox
2. The Historical Relationship of Mormon Women and Priesthood Linda King Newell
3. Empowerment and Mormon Women's Publications Vella Neil Evans
4. Historic Mormon Feminist Discourse–Excerpts

MORMON WOMEN AND AUTHORITY

5. An Expanded Definition of Priesthood?: Some Present and Future Consequences Meg Wheatley
6. Mormon Women as "Natural" Seers: An Enduring Legacy Ian G. Barber
7. Non-Hierarchical Revelation Todd Compton
8. Let Women No Longer Keep Silent in Our Churches: Women's Voices in Mormonism Dorice Williams Elliott
9. The Grammar of Inequity Lavina Fielding Anderson
10. Healing the Motherless House Carol Lynn Pearson
11. Personal Discourse on God the Mother Martha Pierce
12. Emerging Discourse on the Divine Feminine

MORMON WOMEN AND PRIESTHOOD

13. Mormonism's Odd Couple: The Priesthood-Motherhood Connection Sonja Farnsworth
14. Sister Missionaries and Authority Maxine Hanks
15. Reconciliation Edwin Brown Firmage
16. Why Shouldn't Mormon Women Want This Priesthood? Marian Yeates
17. Mormon Women Have Had the Priesthood Since 1843 D. Michael Quinn
18. Put On Your Strength O Daughters of Zion: Claiming Priesthood and Knowing the Mother Margaret Merrill Toscano
19. Women as Healers in the Modern Church Betina Lindsey