Myöhempien Aikojen Pyhien kirkon

Oppi ja liitot

Joseph Smith nuoremman,
Oliver Cowderyn,
Sidney Rigdonin ja
Frederick G. Williamsin
[sanotun kirkon johtavien vanhimpien]
Jumalan ilmoituksista
huolellisesti valikoimina ja kokoamina

Omistajat.
KIRTLAND, OHIO.
Painanut F. G. WILLIAMS & CO omistajia varten.

1835.

Tekijänoikeudet lain mukaan varmistettu.

Esipuhe

Myöhempien Aikojen Pyhien kirkon jäsenille —

Rakkaat veljet:

Pidämme turhana tuhlata aikaanne pitkällisellä esipuheella tähän kirjaan, ja sanomme vain, että se sisältää lyhyesti sanottuna johtavat aiheet siinä uskonnossa, johon julkisesti olemme tunnustaneet uskovamme.

Kirjan alkuosasta löytyy sarja luentoja, niin kuin ne on annettu tämän paikan teologiselle luokalle, ja johtuen niiden sisältämästä tärkeästä pelastuksen opista olemme järjestäneet ne seuraavaan teokseen.

Loppuosa sisältää selityksiä tai periaatteita kirkon ohjaamiseen, sellaisina kuin ne on otettu ilmoituksista, joita on annettu sen järjestämisestä lähtien, sekä sitä edeltävistä.

Jotkut saattavat mielessään vastustaa minkään uskontoon kuuluvan uskonkappaleen vastaanottamista, kun niitä on niin paljon olemassa nykyään; mutta jos ihmiset uskovat johonkin järjestelmään ja julistavat, että se on annettu ilmoituksen kautta, niin varmasti on sitä parempi, mitä ymämrrettävämmin he voivat esitellä sitä. Periaate ei muutu vääräksi, kun se painetaan paperille, eikä se myöskään ole tosi vain, koska sitä ei paineta. [Tämä vähän omituiselta kuulostava lausunto viittaa siihen, että m.m. Mormonin kirjan todistaja ja alkuajoilta asti mukana ollut David Whitmer vastusti ilmoitusten ja näkyjen painamista.]

Kirkko asetti kuitenkin, pitäen tätä asiaa tärkeänä, palvelijoidensa ja edustajiensa korkean neuvoston kautta palvelijanne valitsemaan ja kokoamaan tämän teoksen. Monia syitä voitaisiin esittää tämän neuvoston teon kannatukseksi, mutta me lisäämme vain muutaman sanan. He tiesivät, että kirkosta puhuttiin pahaa monissa paikoissa — sen uskoa ja uskomuksia vääristeltiin, ja näin estettiin totuuden kulkua. Jotkut esittivät, ettei se usko raamattuun, toiset, että se on kaiken hyvän järjestyksen ja rehellisyyden vihollinen, ja toiset, että se vahingoittaa kaikkien siviili- ja poliittisten hallintojen rauhaa.

Olemme sen tähden pyrkineet esittämään, vaikkakin vähin sanoin, uskomme, ja kun sanomme tämän, luotamme nöyrästi, että se on tämän koko yhteisön usko ja periaatteet.

Tarjoamme tämän pienen kirjan odottaen ainoastaan, että olemme vastuussa kaikista siinä esitetyistä periaatteista sinä päivänä, kun kaikkien sydänten salaisuudet paljastetaan, ja jokaisen ihmisen palkka annetaan hänelle.

Tuntien arvostusta ja vilpitöntä kunnioitusta, me liitymme teihin veljinänne Herramme Jeesuksen Kristuksen evankeliumin sitein.

JOSEPH SMITH nuor.

OLIVER COWDERY.
SIDNEY RIGDON.
F. G. WILLIAMS.

Kirtland, Ohio, 17. helmikuuta 1835.

Näin siis itse kirkon ylimmät johtajat ja oletettavasti lähimmin Jumalan tosi kirkon oppeihin perehtyneet miehet vuonna 1835 valitsivat kirjan tekstit. Onkin eriskummallista, kuinka tästä jumalallisesta kirjasta on voitu poistaa koko sen alkuosa, Luentoja uskosta. Näin kuitenkin on tehty. V. 1955 suomennetun Opin ja Liittojen kirjan alussa asiasta mainitaan seuraavaa:

Eräitä lukukappaleita nimeltään "Lectures on Faith" (Luentoja uskosta), jotka aikaisemmin olivat sidottuina Opin ja Liittojen Kirjan muutamien laitosten yhteyteen, ei ole tähän painokseen sisällytetty. Nämä lukukappaleet oli valmistettu käytettäviksi vanhinten koulussa, jota pidettiin Kirtlandissä Ohiossa talvella 1834-1835. Kirkko ei kuitenkaan ole koskaan esittänyt eikä tunnustanut niitä muuksi kuin teologiaa käsitteleviksi luennoiksi ja lukukappaleiksi.

Minusta tämä on ristiriitaista. Itse Joseph Smith siis halusi läheisimpiensä kanssa lisätä nämä luennot "tärkeänä pelastuksen oppina" ilmoitusten yhteyteen, mutta joku muu on myöhemmin päättänyt, etteivät ne olekaan tärkeitä ihmisen pelastukselle? Vai pitääkö meidän olettaa, ettei Joseph Smith tiennyt, mikä on tärkeää? Miksei voida löytää mitään konferenssiraporttia, jossa luentojen poistosta olisi äänestetty v. 1921?

Kirkon myöhemmistä johtajista ainakin Joseph Fielding Smith tiesi Joseph Smithin auttaneen luentojen valmistamisessa, koskapa hän kirjoitti:

Nythän profeetta tiesi jotakin näistä Luennoista uskosta, koska hän auttoi valmistamaan niitä, ja hän auttoi myös korjaamaan näitä luentoja, ennen kuin ne julkaistiin ...
Pelastuksen oppeja, osa 3, s. 195 (engl.)

Luentoja on seitsemän kappaletta, ja ne saattavat tuntua pitkäveteisiltä. Jos ne nyt kuitenkin sattuvat olemaan tärkeitä itsekunkin pelastukselle, kannattaisi ne varmasti silti lukea. Kakkosen kysymys- ja vastausosa koostuu kylläkin suurelta osin ikävuosista ja Vanhan testamentin sukuluetteloista, enkä voi määritellä sellaisten merkitystä asiassa. Niiden rallattaminen tuskin voi vaikuttaa siihen, mihinkä joutuu tuonpuoleisessa.