Luku 134

1. Me uskomme, että Jumala sääti hallitukset ihmisen hyväksi ja että hän pitää ihmisiä tilivelvollisina heidän teoistaan niihin nähden, sekä lakien säätämisessä että soveltamisessa yhteiskunnan hyväksi ja turvallisuudeksi.
2. Me uskomme ettei mikään hallitus voi säilyttää rauhaa, ellei sellaisia lakeja laadita ja pidetä loukkaamattomina, jotka turvaavat jokaiselle ihmiselle omantunnonvapauden harjoittamisen ja oikeuden omaisuuteen ja sen hallintaan sekä henkensä suojaamisen.
3. Me uskomme, että kaikilla hallituksilla täytyy ehdottomasti olla siviilivirkamiehiä ja viranomaisia niiden lakien toimeenpanemiseksi; ja että on pyrittävä saamaan sellaisia henkilöitä, jotka tahtovat soveltaa lakia puolueettomasti ja oikeudenmukaisesti, ja että näitä on kansan mielipiteen — jos hallitusmuoto on tasavaltainen — taikka hallitsijan tahdon tuettava.
4. Me uskomme, että uskonto on Jumalan säätämä ja että ihmiset ovat vastuussa hänelle ja yksinomaan hänelle sen harjoittamisesta, sikäli kuin heidän uskonnolliset mielipiteensä eivät johda heitä loukkaamaan toisten vapauksia ja oikeuksia; mutta me emme usko että millään inhimillisellä laiila on oikeus puuttua asiaan määräämällä sääntöjä Jumalan kumartamiselle ja rukoilemiselle ja siten sitoa ihmisten omaatuntoa; eikä se voi sanella mitään muotoa julkiselle taikka yksityiselle hartaudelle; että maallisen esivallan pitäisi estää rikollisuutta, mutta ei koskaan kahlita kenenkään omaatuntoa; sen tulisi rangaista rikoksesta, mutta ei koskaan tukahduttaa sielun vapautta.
5. Me uskomme, että kaikki ihmiset ovat velvolliset tukemaan ja kannattamaan niitä hallituksia, joiden alaisia he ovat, kun taas näiden hallitusten lait suojaavat heitä heidän luonnollisissa ja luovuttamattomissa oikeuksissaan; ja ettei niskoittelu ja kapinointi sovi kenellekään näin suojatulle kansalaiselle, vaan siitä olisi asianmukaisesti rangaistava; samoin uskomme, että kaikilla hallituksilla on oikeus säätää sellaisia lakeja, jotka niiden oman harkinnan mukaan parhaiten turvaavat yleistä hyvää samalla kun omantunnonvapaus kuitenkin pidetään pyhäna.
6. Me uskomme, että jokaista tulee kunnioittaa hänen asemassaan, hallitsijoita ja esivaltoja sellaisina, jotka on asetettu suojelemaan syyttömiä ja rankaisemaan syyllisiä; me uskomme myös, että kaikkien kuuluu osoittaa kunnioitusta ja arvonantoa laeille, koska ilman niitä sekasorto ja väkivalta syrjäyttävät rauhan ja sovun, sillä inhimilliset lait on säädetty siinä nimenomaisessa tarkoituksessa että ne pitäisivät järjestyksessä meidän asiamme yksilöinä ja kansakuntina, ihmisten kesken; ja että taivaasta annetut jumalalliset lait antavat säännöksiä hengellisistä asioista, uskosta ja Jumalan kumartamisesta ja rukoilemisesta, joista ihmisen on tehtävä tili Luojalleen.
7. Me uskomme, että hallitsijoilla, valtioilla ja hallituksilla on oikeus ja velvollisuus säätää lakeja kaikkien kansalaisten suojelemiseksi heidän vapaassa uskonnonharjoituksessaan, mutta me emme usko, että niillä on laillista oikeutta riistää kansalaisilta tätä etuoikeutta taikka rajoittaa heitä heidän mielipiteissänsä, niin kauan kuin he osoittavat kunnioittavansa ja pitävänsä arvossa lakeja ja niin kauan kuin nämä uskonnolliset käsitykset eivät pidä kapinaa ja salaliittoja oikeutettuina.
8. Me uskomme, että tehty rikos olisi rangaistava rikkomuksen luonteen mukaisesti; että murha, petos, ryöstö, varkaus ja kaikenlainen yleisen järjestyksen rikkominen olisi rangaistava teon rikoksellisuuden ja sen mukaan, kuinka teko osaltaan myötävaikuttaa pahaan ihmisten keskuudessa, sen hallituksen lakeja noudattaen, jonka vaikutuspiirissä rikos on suoritettu, ja yleisen järjestyksen ja rauhan ylläpitämiseksi olisi kaikkien kykynsä mukean myötävaikutettava niiden rangaistukseen saattamiseksi, jotka rikkovat oikeita lakeja.
9. Me emme usko, että on oikeudenmukaista sekoittaa uskonnollista vaikutusvaltaa maalliseen hallitsemiseen, niin että toista uskonnollista yhteisöä suositaan ja toisen hengelliset oikeudet ja sen jäsenten henkilökohtaiset oikeudet kansalaisina kielletään.
10. Me uskomme, että kaikilla uskonnollisilla yhteisöillä on oikeus menetellä järjestyksenvastaisesti käyttäytyneiden jäsentensä suhteen näiden yhteisöjen sääntöjen ja määräysten mukaisesti edellyttäen, että nämä toimenpiteet koskevat jäsenyyttä ja kelvollisuutta, mutta me emme usko, että millään uskonnollisella yhteisöllä on tuomiovaltaa kenenkään omaisuuden ja elämän suhteen, valtaa riistää häneltä tämän maailman tavaraa tai myöskään saattaa häntä vaaraan hengen tai ruumiin puolesta taikka määrätä hänelle mitään ruumiillista rangaistusta. Se voi ainoastaan erottaa hänet yhteisöstään ja peruuttaa hänen jäsenoikeutensa.
11. Me uskomme, että kaikkien vääryyksien ja epäkohtien korjaamiseksi olisi vedottava maalliseen lakiin, milloin on kysymyksessä henkilöön kohdistunut väkivalta ja milloin omistusoikeutta ja hyvää mainetta on loukattu, siellä missä sellaisia lakeja on olemassa, jotka suojelevat näitä; mutta me uskomme myös, että kaikilla on oikeus puolustaa itseään, ystäviään ja omaisuuttaan sekä hallitusta kaikkien ihmisten laittomia hyökkäyksiä ja loukkauksia vastaan pakottavan hädän aikana, jolloin ei lakeihin heti voida turvautua ja apua saada.
12. Me uskomme, että on oikeudenmukaista saarnata evankeliumia maan kansoille ja kehottaa vanhurskaita pelastautumaan maailman turmeluksesta; mutta me emme usko, että on oikein ryhtyä tekemisiin orjien kanssa eli saarnata heille evankeliumia, taikka kastaa heitä vastoin heidän isäntiensä tahtoa ja toivomusta taikka puuttua heidän asioihinsa, taikka pienimmässäkään määrässä käyttää vaikutusvaltaansa heihin heidän saattamisekseen tyytymättömiksi asemaansa tässä elämässä, täten saattaen ihmishenkiä vaaraan; tällaisen asioihin puuttumisen me uskomme olevan laitonta ja epäoikeudenmukaista sekä vaarallista jokaisen sellaisen hallituksen rauhalle, joka sallii inhimillisiä olentoja pidettävän orjuudessa.