|
Aavan Atlannin ulapoita
kiiti Titanik innoissaan
ei se säikkynyt aallokoita
eikä hyökyjä ollenkaan.
Se oli maailman suurin laiva
tulos kiihkeään kilpailuun
mukavuudet ne parhaat siihen
oli uskottu laitetun.
Ensi matkalle Englannista
läksi laiva tuo uhkea
kaikki katseli kummastellen
kuinka se oli muhkea.
Tehty raudasta teräksestä
oli laiva niin verraton
kaikki luulivat meren mahti
sille on ihan voimaton.
Miljonäärit ja tietomiehet
huvimatkalle läksivät
laiturilla myös siirtolaiset
hyvästejänsä jättivät.
Vettyi silloin moni silmä
moni vaimo jäi ikävään
moni morsian sulhoansa
rannalle jäi itkemään.
Toivo kuitenkin oli heillä
että omaiset palajaa
että armaille Amerikka
raha aartehet avajaa.
Laiva irtausi laiturista
koneet kummasti puhkuivat
mielet miekkosten matkamiesten
hilpeyttä ne uhkuivat.
Nytpä sattui jo outo enne
satamasta kun lähdettiin
touvit katkesi toisen laivan
mutta törmäys vältettiin
Kynti sitten laiva merta
viilsi hyvää vauhtia
tahtoi saada ennätyksen
jottei muilla vertoja.
Mutta kylmä merivirta
jäitä napamailta tuo
suuria kuin jylhät vuoret
ihan laivan väylän luo.
Niinpä nytkin oli kuultu
että jäitä kuljeksi
toiset laivat Titanikkiin
siitä kohta ilmoitti.
Titanikin kapteenina
Smith ol miesi urhokas
mutta Istmay isännäksi
liian oli uskalias.
Täysi höyry päällä käytiin
vaikka vaara uhkasi
vaikka tuhansien henki
vaarassa ol alati.
Oli ilta kaunis tyyni
taivas välkkyi tähdissä
Titanikin salonkeissa
kuului tanssin töminä.
Raharikkaat hienot herrat
samppanjoita ne maisteli
laivamiehetkin monet
väkeviä haisteli.
Siirtolaiset toiset oli
nukkumaan jo käynehet
toiset oli valvehilla
hilpehinä katsehet.
Kaikki oli pelotonta
kuni huvilinnassa
aavistaa ei tainnut kukaan
että vaani kuolema.
Silloin laivajättiläinen
jäiseen vuoreen törmähtää
keulasta sen keskeen asti
terässeinä repeää.
Sähkölangaton jo toimii
sähköttäjät naputtaa
avunpyynnön kaikkiin suuntiin
Titanikki nyt uppoaa.
Venheet mereen lasketaan
lapset naiset ensiksi
mutta vaaran kantavuutta
ei moni tunne aluksi.
|
Vaan jo vähitellen alkaa
laiva hiljaa vajota
silloin kauhu kammottava
uhkuu kaikkien kasvoilta.
Venheitä on liian vähän
kaikki niihin mahdu ei
tuska ahdistus ja hätä
monelta nyt maltin vei.
Syntyy pakokauhu suuri
miehet monet raivostui
toiset tyrkkii toisiansa
toiset vedessä jo ui.
Siinä moni miljonääri
suuret summat lupasi
muttei muuttaa voinut raha
meren pintaa kovaksi.
Kuolema tuo sana julma
kerran edessä kuin oot
silloin tahtos alle rikkaat
köyhät tyystin taipukoot.
Ympärillä öinen taivas
öinen meri hyiset jäät
alla uppoava laiva
mitä hirmuisempaa näät.
Valitukset itkut parku
täyttää laivan kokonaan
moni vaimo kera miehen
pyytää päästä kuolemaan.
Mutta vaimot riistetään nyt
väkivalloin venheisiin
miehet itkusilmin huutaa
ainiaaksi et erottiin.
Titanikin valot vaipuu
mereen rivi kerrallaan
soittaa orkesteri hymnin
armoa anoo herraltaan.
Kauhun yössä jättiläinen
perä kohos ilmahan
laiva taittuu sitten kaikki
vaipuu alle aaltohon.
Yöstä meren maininkeilta
hätähuudot korviin soi
hukkuvat ne huutaa siellä
valitellen vaikeroi.
Yli tuhat kuusisataa
Vellamo vei ihmistä
seitsemälle sadalle viel
ehkä koittaa elämä.
Vilkkuu viimein toivon tulet
raketit ne sinkoaa
aamun tullen Carpathia
apuansa jouduttaa
Puoli tainnoksissa sitten
jäännösjoukko pelastuu
hermot järkkyy sydän itkee
jäsenetkin herpaantuu
Kuka taitaa kuvaella
kauhun yötä synkkää
kuka tuskat tuskitella
kuka voivotukset nää.
Lapset irtos isästänsä
miehistänsä vaimot
kyyneleinen [...]
arvostella kukaan vois
Titanikin haaksirikko
oli suurin laatuaan
moni näyttää pelokkuutta
toiset taasen rohkeuttaan
Mihin riittää ihmisäly
[...]
eessä luonnonvoimain suuren
murtui kaikki laittehet.
Vaik on varma voitostansa
ihminen niin jonkin syyn
kautta voihan suoraan syöstä
kuolon kylmään syleilyyn.
Tämä onnettomuus suuri
saattoi meidät mietteisiin
että vielä on viisautta
tarvis ihmissydämiin.
[...] merkityissä kohdissa muistelijalle on tullut katko.
|