Suuri Suomalainen Tietosanakirja määrittelee:
vapaa-ajattelu, lähinnä ateistiset ajatussuuntaukset, edustajia esim. radikaalit, humanistit, rationalistit ja materialistit. 1600-1700-luvulla ensisijaisesti uskonnosta vapaata ajattelua. Vapaa-ajattelijain maailmanliitto perustettu 1880. Suomessa Vapaa-ajattelijain Liitto (alk. 1937).
Ei voi olla vapaa-ajattelija, jos vaatii kaiken suhteuttamista jonkinlaiseen raamattuun, uskonjulistukseen tai messiakseen. Vapaa-ajattelijalle ilmoitus ja usko ovat epäpäteviä, eikä oikeaoppisuus ole totuudellisuuden tae.
Miten vapaa-ajattelijat tietävät, onko jokin totta?
Clarence Darrow huomautti kerran: "En usko Jumalaan, koska en usko Hanhiemoon."
Vapaa-ajattelijat ovat naturalisteja. Totuus on se aste, millä väite suhtautuu todellisuuteen. Todellisuus rajoittuu siihen, mitä voimme suoraan kokea luonnollisten aistiemme kautta, tai epäsuorasti järkeä käyttäen päästyihin lopputuloksiin.
Järki on kriittisen ajattelun työkalu, joka rajaa jonkin väitteen totuudellisuuden tieteellisin metodein suoritettujen tiukkojen kokeiden mukaan. Jotta jotakin väitettä voidaan pitää totena, on sen oltava
- kokeiltavissa (mitkä todisteet tai toistettavissa olevat kokeet vahvistavat sen?)
- väärennettävissä (mikä teoriassa voisi osoittaa sen vääräksi, ja ovatko kaikki sellaiset yritykset epäonnistuneet?)
- säästeliäs (onko se yksinkertaisin mahdollinen selitys, joka vaatii vähiten olettamuksia?)
- looginen (onko se ilman ristiriitoja, selittämättömiä seurauksia, tai epäoleellisia hyökkäyksiä lähteitä kohtaan?)
Onko vapaa-ajattelijoilla moraalista perustaa?
Moraalissa ei ole mitään hämäräperäistä tai mystistä. Useimmat vapaa-ajattelijat käyttävät mittapuina yksinkertaisesti järkeä ja ystävällisyyttä. Kuten kirjailija Barbara Walters on sanonut: "Moraalista on yksinkertaisesti se, mikä ei vahingoita muita. Ystävällisyyteen ... kuuluu kaikki."
Useimmat vapaa-ajattelijat ovat humanisteja, jotka perustavat moraalisuuden inhimillisiin tarpeisiin eikä kuviteltuihin "kosmisiin absoluutteihin". Tähän sisältyvät myös oman planeettamme kunnioitus, joka taas sisältää myös muut eläimet, sekä feministiset tasa-arvon periaatteet.
Moraalisiin ongelmiin kytkeytyvät arvojen ristiriidat, ja ne vaativat järjen tarkkaa käyttöä tulosten punnitsemiseen. Vapaa-ajattelijat väittävät, että uskonto edistää vaarallista ja riittämätöntä "moraalisuutta", joka perustuu sokeaan kuuliaisuuteen, tutkimattomiin uhkavaatimuksiin, ja lupauksiin kullasta ja kruunuista taivaassa tai vaihtoehtoisesti julmalla helvetillä uhkaamiseen. Vapaa-ajattelijat pyrkivät perustamaan tekonsa siihen, mitä niistä seuraa todellisten, elävien olentojen elämässä.
Onko vapaa-ajattelijoilla tarkoitusta elämässään?
Vapaa-ajattelijat tietävät, että tarkoituksen on synnyttävä mielessä. Koska universumi on ilman mieltä ja kosmos on välinpitämätön, silloin sinun on välitettävä, mikäli haluat itsellesi tarkoituksen. Yksilöt voivat valita vapaasti humanistisen moraalin puitteissa.
Jotkut vapaa-ajattelijat löytävät tarkoituksen inhimillisessä myötätunnossa, sosiaalisessa kehityksessä, ihmiskunnan kauneudessa (taiteessa, musiikissa, kirjallisuudessa), henkilökohtaisessa onnessa, nautinnossa, ilossa, rakkaudessa ja tiedon edistymisessä.
Eikö elämän monimutkaisuus vaadi suunnittelijaa?
Elämän monimutkaisuus vaatii selitystä. Darwinin evoluutioteoria — johon sisältyy kasaantuva ei-umpimähkäinen luonnollinen valinta, joka muotoilee luontoa miljardien vuosien ajan — antaa selityksen. "Jumalallinen muotoilija" ei ole mikään selitys, koska sellaisen olennon oma monimutkaisuus vaatisi samanlaista tutkimusta itsessään.
Lapsikin osaa kysyä: "Jos Jumala teki kaiken, niin kuka teki Jumalan?"
Vapaa-ajattelijat näkevät, että maailmankaikkeudessa on paljon kaaosta, rumuutta ja tuskaa, ja kaikkiin näihinkin on minkä tahansa alkuteorian pystyttävä vastaamaan.
Miksi vapaa-ajattelijat vastustavat uskontoa?
Vapaa-ajattelijat ovat vakuuttuneita siitä, että uskonnolliset väitteet eivät ole läpäisseet järjen kokeita. Ensinnäkään ei ole saavutettavissa mitään sillä, että uskoo valheeseen — sitä paitsi voi menettääkin kaiken, kun vapaaehtoisesti uhraa tuon välttämättömän työkalun, järjen, taikauskon alttarilla.
Useimmat vapaa-ajattelijat pitävät uskontoa valheellisena ja vieläpä vahingollisena. Sitä on käytetty puolustelemaan sotia, orjuutta, seksismiä, rasismia, homofobiaa, silpomista ja suvaitsemattomuutta sekä vähemmistöjen sortamiseen. Uskonnollisten absoluuttien ylivalta tukahduttaa kehityksen.
Eikö uskonto ole saanut maailmassa valtavasti hyvää aikaan?
Monet uskovaiset ovat hyviä ihmisiä. Mutta olisivathan he hyviä joka tapauksessa.
Uskonnolla ei ole yksinoikeutta hyviin tekoihin. Suuri osa nykyajan sosiaalisista ja moraalisista uudistuksista on lähtöisin uskonnottomista ihmisistä — kuten Elizabeth Cady Stanton, Susan B. Anthony, Charles Darwin, Margaret Sanger, Albert Einstein, Andrew Carnegie, Thomas Edison, Marie Curie, H.L. Mencken, Sigmund Freud, Bertrand Russell, Luther Burbank, ja monia muita ihmiskunnan rikastuttajia.
Useimmat uskonnot ovat johdonmukaisesti vastustaneet kehitystä, kuten orjuuden poistaminen; naisten äänioikeus ja vapaus valita ehkäisy ja abortti; lääketieteen kehitys kuten nukutus; tieteen käsitys evoluutiosta ja siitä, että maa kiertää aurinkoa, ja kirkon erottaminen valtiosta.
Onko vapaa-ajattelijoilla jokin tietty poliittinen kanta?
Ei. Vapaa-ajattelu on filosofinen, ei poliittinen kanta. Vapaa-ajattelijoihin kuuluu tänä päivänä käytännöllisesti katsoen kaikkien poliittisten suuntien kannattajia — kapitalisteja, vapaudenkannattajia, sosialisteja, kommunisteja, republikaaneja, demokraatteja, liberaaleja ja konservatiiveja. Jotkut vapaa-ajattelijat, kuten Adam Smith ja Ayn Rand, olivat järkkymättömiä kapitalisteja; ja on ollut olemassa kommunistisia ryhmiä, jotka olivat syvästi uskonnollisia, kuten esimerkiksi varhainen kristitty kirkko. Vapaa-ajattelijat kannattavat kirkon ja valtion erillisyyttä.
Onko ateismi/humanismi uskonto?
Ei. Ateismi ei ole usko. Se on uskon puutetta jumaliin. Uskon puute ei vaadi minkäänlaista uskoa. Ateismi perustuu tosin järkiperäisyyteen sitoutumiseen, mutta sellaista tuskin voidaan kutsua uskonnoksi.
Vapaa-ajattelijat kutsuvat uskonnoksi sellaista uskorakennelmaa, johon sisältyvät yliluonnollinen valtakunta, jumaluus, usko 'pyhiin' kirjoituksiin ja absoluuttisen uskonjulistuksen hyväksyminen.
Sekulaarilla humanismilla ei ole jumalaa, raamattua tai pelastajaa. Se perustuu luonnollisiin järkiperäisiin periaatteisiin. Se on joustava ja se katsoo, ettei ehdottoman varmoja totuuksia tai ehdottomia arvoja ole — se ei ole uskonto.
Miksi olisin onnellinen vapaa-ajattelijana?
Vapaa-ajattelu on järkevää. Vapaa-ajattelijana saat itse hoitaa oman ajattelusi. Monien yksilöiden ajattelu, joka on vapaa oikeaoppisuudesta, sallii ideoita koeteltavan, hylättävän tai hyväksyttävän.
Vapaa-ajattelijat eivät näe mitään ylpeiltävää muinaisten taikauskojen sokeassa ylläpidossa, tai itsekieltäymyksessä ja maahan heittäytymisessä jumalallisten tyrannien edessä — tyrannien, jotka tunnetaan ainoastaan primitiivisten 'ilmoitusten' kautta. Vapaa-ajattelu on kunniallista. Vapaa-ajattelu on todella vapaata.
Miten voin tukea vapaa-ajatteluaatetta?
Voit liittyä vaikka Vapaa-ajattelijoiden liittoon. Itse olen jättänyt liittymättä. Luen niin paljon kirjallisuutta aiheesta kuin ehdin. Puhun asiasta sukulaisilleni ja ystävilleni. Kerron uskonnottomista vaihtoehdoista nuorille, jotka ovat tulossa rippikouluikään. Viettäväthän vapaa-ajattelijatkin juhlia esim. perhe- ja sukulaispiirissä. Liiton sivuilla on hyvä opas, jossa annetaan neuvoja esim. nimenantojuhlan, häiden tai hautajaisten järjestämiseksi.
Kirjasto on paras ja rikkain lähde tiedonhankintaan, hyvänä parina sillä on Internet — esim. The Secular Web pitää yllä todella laajaa ja monipuolista kirjastoa, josta sopii ammentaa ajatuksia.
Muistuttaisin vielä, että tarkoituksena on saada sinut ajattelemaan ja valitsemaan itse. Ei ole tarkoitus, että luet jonkin tekstin ja sitten olet varauksetta samaa mieltä. Pyri kriittiseen ajatteluun. Se jo sinänsä kehittää mieltä ja rikastuttaa elämääsi.
Jos kaipaat seuraa ja pelkäät jääväsi yksin, mikäli jätät kirkon ja seurakunnan, muista toki, että uskonnottomia harrastuksia ja yhdistyksiä on varmasti jokaiseen makuun. Tarkasta lähimmän Työväenopiston kurssit aluksi, ellei sinulla ennestään ole mielessä jokin kiinnostava ala. Ellet osaa englantia, ala opiskella sitä. Koskaan ei ole liian vanha. Kielet avartavat kulttuurinäkymiä. Kaikenlaisia käsityökursseja löytyy. Käy jollakin selviytymiskurssilla. Siellä oppii miten tulla toimeen hätätilanteessa, ja miten luonnossa löytää ruokaa, miten juomavesi puhdistetaan. Mikäli haluat toimia sosiaalisesti, luulisin, että Punaiselta Ristiltä löytyy jotakin sopivaa. Luonto ja ympäristö tarvitsevat myös huoltajia.
Nämä nyt ovat minun pikaehdotuksiani. Varmasti keksit itse lisää, kun alat miettiä.
Vapaa-ajattelijoitakin on moneksi. Ehkä olet agnostikko etkä suoranainen ateisti. Ehkä olet jopa uskossa juuri nyt. Pääasia on, että alat ajatella itse ja päättää omista asioistasi. Älä luule, että vapaa-ajattelijoiltakaan saat patenttivastauksia elämäsi ongelmiin. Omat ongelmasi sinun on ratkaistava itse parhain päin. Siinä juuri on asian ydin. Muutoinhan olet vain vaihtanut rukoilemasi olennon luottamukseen johonkin yhtä erehtyväiseen ihmiseen kuin itse olet!
Mitään jokaiselle sopivaa totuutta tuskin onkaan. Luonto on lakeineen yksi varma perusta. En usko, että 'totuus' olisi jonkinlainen kaikenkattava ohjelmapaketti, jonka voisi ostaa esimerkiksi mormonikaupan hyllyltä kauniissa pakkauksessa. Kyllä ihmisen on oma elämänsä elettävä vaikeuksienkin läpi ja yli niin kuin hänelle sopii, eikä luulla, että joku toinen voi aina ja joka tilanteessa näyttää suunnan. Neuvoja voi toki sekä antaa että saada, mutta miksi rajoittaa lähteensä?
Tutki kaikkea, mikä sinua kiinnostaa. Voit löytää odottamatonta iloa minkä nurkan takaa tahansa! Älä elä menneisyyden synkissä kiemuroissa! Älä pelkää elämää!
Inspiraatiota voi saada vaikkapa tästä Kansanvalistusseuran
uudesta Helmikuun
manifestista.
Osittain on lähteenä käytetty Dan Barkerin tekstiä "What Is A Freethinker?" joka löytyy The Secular Webin sivuilta.
Etusivu > Usko | Sähköposti 1999-07-23— 2008-05-06