Kirjallisuus

Logo

Valikko Etusivulle Miksi nämä sivut? Usein kysyttyä Perustietoa Pyhät kirjat Sanasto Artikkelit mormonikirkon tutkimista varten Kirjallisuutta Linkit Uudet ja päivitetyt sivut Palaute




Inventing Mormonism

Tradition & the Historical Record


H. Michael Marquardt & Wesley P. Walters. Smith Research Associates (imprint of Signature Books). Salt Lake City, Utah, 1994, 245 pages,
ISBN 1-56085-039-6.

Inventing MormonismHistoriallisen Josephin tutkimus

Nuori Joseph, hämmästyttävä näky, mormonismin synty — se kaikki alkoi suuresta herätyksestä. Joseph Smith antoi elävän kuvauksen siitä herätysliikkeestä, joka sattui hänen poikavuosiensa pikkukaupungissa Palmyrassa, New Yorkin osavaltiossa:

Jolloinkin toisena vuotena Manchesteriin muuttomme jälkeen ilmeni asuinpaikkakunnallamme tavaton uskonnollinen kiihtymys. Se alkoi metodisteista, mutta tuli pan yleiseksi kaikkien lahkojen keskuudessa tässä osassa maata. ... suuria joukkoja ihmisiä liittyi eri uskonnollisiin ryhmiin, jotka saivat aikaan sangen suurta hämmennystä ... Muutamat kiistelivät metodistien uskon puolesta, muutamat presbyteerisen ja jotkut baptistisen.
(KH / Joseph Smith — Historia 1:5).

Tämä herätysliike teki suuren vaikutuksen Joseph Smithiin, mutta minkälaisen jäljen se on jättänyt historiaan? Voimmeko määrittää tuon tapahtuman tarkan sijainnin ja ajankohdan ja todentaa, että se tapahtui oikeasti? Näyttäisivätkö kirkonkirjat juuri ennen ja jälkeen tuollaisen herätysliikkeen äkkinäistä jäsenmäärän kasvua osoittaen meille täsmällisesti, milloin se tapahtui? Mitä jos me löytäisimme juuri nimenomaiset kirkonkirjat, eivätkä ne todistaisi mistään herätysliikkeestä?

Teoksen kirjoittajat Marquardt ja Walters kysyivät itseltään näitä samoja kysymyksiä, ja asettivat tehtäväkseen löytää Joseph Smithin mainitseman herätysliikkeen. He löysivät jäsenluetteloita, kirkkojen kokouspöytäkirjoja, kertomuksia sanomalehdissä, ja — odottamattoman yllätyksen, jolla olisi vaikutuksia mormonismin perustuksiin saakka.

Mistä tämä herätysliikettä koskeva huoli johtuu? Siitä, että Joseph Smith sitoi koko ensimmäistä näkyä koskevan tarinansa tähän tapahtumaan. Jollei herätysliikettä tapahtunut Joseph Smithin väittämään ajankohtaan, niin hänen monimutkainen kertomuksensa Mormonin kirjan esilletulosta on epäilyttävä, ja saattaa olla pelkkä sepitys.

Perimätieto ja ensimmäinen näky

Myöhempien aikojen pyhien uskolle on harva asia yhtä perustuksellienn kuin ensimmäisen näyn tarina — Joseph Smithin kertomus siitä, miten Isä ja Poika ilmestyivät hänelle näyssä. Esimerkiksi kirkon presidentti Howard W. Hunter kutsui taannoin Josephin selontekoa vuoden 1820 herätysliikkeestä ja näystä "uskomme ensimmäiseksi tukipylvääksi," (The Ensign, Syysk. 1994, s. 54), kun taas Ezra Taft Benson viittasi siihen "Kirkon teologian kivijalkana" (Ezra Taft Bensonin opetuksia, s. 101).

Josephin kertomuksen mukaan herätysliike vaikutti kaikkiin alueen kirkkoihin ja synnytti Josephissa ja hänen perheessään suuremman uskonnollisen tietoisuuden. Tämä sai Josephin menemään metsikköön rukoilemaan. Hänen rukoillessaan sai hän nähdä Isän ja Pojan, joka ketoi hänelle, että kaikki kirkot ovat vääriä. Näin ollen herätysliike on se historiallinen kiintopiste, joka vaikutti kiihdyttävästi MAP-kirkon alullepanoon johtaviin tapahtumiin.

Herätysliikkeen etsintä

Käyttäen Joseph Smithin kertomusta oppaanaan kirjoittajat ryhtyivät etsimään todisteita vuonna 1820 tai sen tienoilla sattuneesta herätysliikkeestä. He kävivät pikkutarkasti läpi varhaisia lähteitä, joihin kuului eri kirkkojen konferenssiraportteja, sanomalehtiä ja kirkkojen aikakauslehtiä, presbyteerisiä muistiinpanoja ja julkaistuja haastatteluja. Kuitenkaan näiden vuosien 1820-21 lähteiden tutkiminen ei näyttänyt mitään, mikä olisi sopinut yhteen Josephin yksityiskohtaisen kuvauksen kanssa. Kirkkojen jäsenmäärät eivät kohonneet Palmyrassa merkittävästi vuosien 1820-21 aikana, niin kuin on tavallista suurten herätysliikkeiden yhteydessä. Esimerkiksi v. 1820 "ensimmäinen baptistikirkko Palmyrassa" sai ainoastaan kahdeksan henkeä uskonosoituksen ja kasteen kautta; presbyteerinen kirkko kasvoi 14 jäsenen verran, ja methodistiyhteisö menetti kuusi jäsentä, (Inventing, pp. 17-18). Eikö Josephin kuvaileman kokoisen herätysliikkeen olisi pitänyt jättää suuremmat jäljet? Missä oli Josephin vuoden 1820 herätysliike?

Sitten he löysivät sen. Useat lähteet todistivat suuresta uskonnollisesta kiihtymyksestä, johon liittyi huomattavaa jäsenmäärän kasvua jokaisella Josephin mainitsemalla kirkkokunnalla. Mutta se ei alkanut vuonna 1820, vaan lähti sen sijaan käyntiin syyspuolella vuonna 1824 ja jatkui kevätpuolella vuonna 1825. Kiihtymysvuoden loppupuolella syyskuussa 1825 baptistikirkko oli kirjannut ottaneensa vastaan 94 uskonosoituksen ja kasteen kautta, presbyteerinen kirkko raportoi 99 uudesta jäsenestä ja metodistiyhteisö näytti 208:n henkilön lisäystä (p. 27). Nämä tosiasiat sopivat Josephin kuvaukseen, vaan ei hänen esittämäänsä ajankohtaan. Miten sitten vuoden 1824 ajankohta toimii muiden kerrottujen asioiden kanssa?

Kuolema ja verot

Kaksi muuta yksityiskohtaa Joseph Smithin perheeltä osoittavat myös vuoden 1824 olevan herätysliikkeen aito ajankohta. Ensimmäinen on peräisin Josephin äidiltä Lucy Mack Smithiltä. Hän kirjoitti oman historiansa, ja sen on painanut mormonien julkaisija Bookcraft (History of Joseph Smith By His Mother). Hän kertoi alustavassa käsikirjoituksessaan perheensä kokemasta suuresta murheesta, kun Josephin vanhin veli Alvin kuoli äkkiä — rajamaiden lääkehoidon uhrina. Lucy kirjoitti:

me itkimme kaikki yhdessä korvaamatonta menetystämme ja näytti siltä, ettemme voisi löytää lohdutusta, sillä hän oli poissa. Näihin aikoihin lähti käyntiin suuri uskonnollinen herätys, ja koko ympäristö oli kovin kiihkoissaan asiasta ja me parveilimme muiden mukana kokoustalolla nähdäksemme, saisimmeko sieltä lohtua ja helpotusta ylen kiihtyneille tunteillemme (p. 55).[1]

Alvinin kuolemaa seurannut herätysliike v. 1824 sopii kuvaan, sillä Alvin kuoli marraskuussa 1823.

Toinen yksityiskohta on Joseph Smithin väite, jonka mukaan herätysliike sattui "jolloinkin toisena vuotena Manchesteriin muuttomme jälkeen" (KH/JS Historia 1:5). Olemassaolevien verokirjojen ja omaisuusverotusten tutkimus näyttää, että Smithin perheen Manchesterin maatilalle muuton todennäköisin ajankohta on v. 1822. Herätysliike toisena vuotena v. 1822 muuton jälkeen asettuu juuri vuodelle 1824, jolloin herätysliikkeestä on todisteita (Inventing, pp. 7-8).

Näiden historiallisten tosiasioiden yhdistelmä osoittaa epäilemättä, että Joseph Smithin mainitsema herätysliike oli käynnissä v. 1824 eikä v. 1820.

Onko tämä mikään ongelma?

No, onko sillä sitten väliä, että Josephin aikajärjestys heittää neljä vuotta? Se osoittautuu käänteentekeväksi. Herätysliike panee liikkeelle sarjan tapahtumia, jotka tukeutuvat toisiinsa. Näin kuuluu perinteellinen, Josephin tarinaan perustuva aikajärjestys Kallisarvoisessa Helmessä:

Vuonna 1820 käynnissä ollut herätysliike sai 14-vuotiaan Josephin rukoilemaan, mikä johti ensimmäiseen näkyyn. Joseph väitti, että kolme vuotta ensimmäisen näyn jälkeen eli v. 1823 enkeli ilmestyi hänen makuuhuoneessaan hänelle, ja kertoi hänelle kultalevyistä. Vuonna 1827, neljä vuotta enkelin ilmestymisen jälkeen, Josephin onnistui lopulta saada haltuunsa levyt. Joseph alkoi sitten valmistaa Mormonin kirjaa ja painatti sen ensi kertaa vuonna 1830.

Herätysliike voidaan varmuudella sijoittaa vuoteen 1824. Josephin aikajärjestystä noudattaen tästä kolmen vuoden kuluttua eli v. 1827 enkeli Moroni ilmestyi ensimmäisen kerran. Joseph olisi silloin ollut 21-vuotias. Sitten kului vielä neljä vuotta vuoteen 1831, ennen kuin Joseph olisi onnistunut saamaan levyt ja aloittamaan käännöstyön, mutta siihen mennessähän Mormonin kirja oli jo ollut painettuna vuoden verran. Herätysliikkeen sijoittaminen vuoteen 1824 merkitsee sitä, että Josephin aikajärjestyksen mukaiset tapahtumat eivät voi mahtua annettuun ajanjaksoon. Ehkäpä herätysliikkeellä ei itse asiassa ollutkaan mitään tekemistä Josephin ensimmäisen näyn tarinan kanssa, tai ehkä Mormonin kirjan kirjoittamiseen johtaneet tapahtumat eivät sujuneetkaan niin kuin Joseph väitti. Kummin päin vain, meidän on joka tapauksessa painiskeltava vakavien ristiriitojen kanssa, ja nämä ristiriidat panevat Josephin kertomuksen aitouden koetukselle.

Mormonikirkon juurien uudelleen löytäminen

Tämän kaltainen erittäin tarkka tutkimus ja huomattavat tulokset luonnehtivat kirjaa kokonaisuudessaan. Muita kiinnostavia aiheita kirjassa:

  • löydös, jonka mukaan jotkut ensimmäisista Josephin kultalevytarinan kuulijoista muistavat, että Josephin tarinassa oli mukana raivoisan ja verisen espanjalaisen henki suojelemassa tätä haudattua aarretta. Tämä henki iski hänet maahan useita kertoja (pp. 92, 94).
  • läheiset ystävät ja perheenjäsenet (kuten hänen vaimonsa Emma, Brigham Young, Martin Harris ja David Whitmer) kertovat, miten hän sekä löysi että tuotti Mormonin kirjan käyttämällä hatussaan olevaa kurkistuskiveä. Hän ei tarvinnut tai käyttänyt kultalevyjä tuottaakseen Mormonin kirjan.
  • historialliset todisteet osoittavat, että Kristuksen kirkko, niin kuin sitä ensin kutsuttiin, sai alkunsa Smithien kotona Manchesterissä, New Yorkin osavaltiossa, eikä Fayettessä Whitmerien kotona, kuten tavallisesti opetetaan.

Tämänkaltaisella tarkalla tärkeiden yksityiskohtien huomioimisella Inventing Mormonism seuloo huolellisesti mormonien perinnäistietoja erottaen keksityt jutut tosiasioista.

Onko tällä todellista merkitystä?

Joku voi kysyä, onko mielenkiinto historiallisiin yksityiskohtiin todella niin tärkeää? Eräs MAP-kirkon kouluttaja, T. Edgar Lyon, asetti samankaltaisen kysymyksen, kun hän pohti:

Mutta miksi myöhempien aikojen pyhien pitäisi huolehtia autenttisesta historiasta? Mitä merkitystä sillä on turistille, kerrotaanko hänelle tosiasioita vai taruja? Henkilökohtaisesti en pidä arvossa sitä, että joku, joka esiintyy auktoriteettina, tekee minusta uhrin levittämällä harhaluuloja, vaikka kysymyksessä sitten näyttäisi olevan kuinka turhanaikainen asia tahansa.[2]

Herätysliike ja ensimmäinen näky ovat kaikkea muuta kuin turhanaikaisia asioita — ne ovat avainasemassa mormonikirkon väittäessä, että se on ainoa tosi kirkko. Mormoniapostoli Hugh B. Brown kärjisti asian julistaessaan näin:

Profeetta Joseph Smithin ensimmäinen näky muodostaa myöhemmin järjestetyn kirkon perustan. Jos tämä ensimmäinen näky ei ollut muuta kuin Joseph Smithin mielikuvituksen tuotetta, niin silloin mormonikirkko on juuri sitä, mitä sen panettelijat julistavat sen olevan — katala ja harkittu petkutus. Hugh B. Brown, The Abundant Life, pp. 310-311.

Vaikkei Inventing Mormonism vedäkään teologisia johtopäätöksiä, niin kirjoittajat ovat tehneet enemmän kuin vain panneet paperille historiallisia tapahtumia. He ovat pyrkineet tarjoamaan laajan ja todenmukaisen kuvan Joseph Smithin nuoruudesta, Mormonin kirjasta ja MAP-kirkon alkulähteistä. Heidän tutkimuksensa tosiasioista on antanut tulokseksi kirjan, josta on tuleva tärkeä lähde niille, jotka haluavat historiansa ja uskonsa perustuvan totuudelle.

Viitteet

  1. Joku on ruksannut yli alustavassa käsikirjoituksessa lyhyen kohdan, jossa mainitaan tuo "suuri uskonnollinen herätysliike", ja julkaistuissa versioissa kohta on jätetty kokonaan pois ilman huomautusta. Koko alustava käsikirjoitus löytyy m.m. painettuna Dan Vogelin kirjassa Early Mormon Documents, osa 1.
  2. T. Edgar Lyon, "How Authentic are Mormon Historic Sites in Vermont and New York?," Brigham Young University Studies, 9 (Spring 1969): 349.

Sisältö

  1. The Move To Palmyra And Manchester, New York
  2. The Palmyra Revival
  3. Secular And Religious Background Ote tästä luvusta
  4. Manchester Scryer
  5. The Treasure
  6. Smith Family Activities
  7. Restoring The Church Of Christ
  8. Expressions Of Faith
  9. Conclusion
   
Etusivu > Kirjallisuus | Sivun alkuun
  2000-10-05 — 2002-01-12