Nostalgia on sikälikin kovasti muodissa just nyt että on sitä isänmaallisuutta, lottaa, mannerheimia ja marttaa. Ja niin tietysti, jääkäreitä myös.

Hyvä eres ettei tullut saksmanni kuninkaaksi. Vähältä piti! Olisi meilläkin varmaan iso hovi elätettävänä just niin kuin Ruotsissa. Hyh. Ja aatelisto. Näin tässä hiljattain telkussa todella ällöttävän ohjelman, jossa oli kaivettu esiin sen kuningasehdokkaan jälkeläisiä. Joku oli vaivautunut tekemään kultakruunulla silatun kaavionkin suvusta, ja ohjelmassa spekuloitiin, kuka pojista olisi sitten perinyt vallan. Voihan taivahan talikynttilät! On oikein tynnyrin pohjia raavittu. Tämä osoittaa vain, että tietyissä suomalaisissa elää vieläkin tuollainen lapsekas haave prinsessasaduista ym. Ettei vain oltaisi myös kateita Ruotsille, kun täällä on tämä uusi parasiitti-aatelissukupolvi juuri aikuistunut ja naimaiässä? Naistenlehdet riemuitsevat. Kovin on matalaa touhua ja kuvastaa tietysti ihmisten todellista kehitystasoa.

Kuka muuten sitten on "isänmaallinen"? Nuo isot pöhötkö jotka vievät voittonsa ulkomaille maksamatta penniäkään veroa? Sitä ollaan jäseninä Rotaryissä ym Lionsissa ja vapaamuurareissa, istutaan toinen toistensa yhtiöhallituksissa ja myönnellään giganttisia laskuvarjosopimuksia. Ollaan olevinaan akateemisesti sivistyneitä ja muutenkin kunnon sakkia. Poliitikot piileskelevät milloin kenenkin taskussa.

Sitten petetään Suomi ja suomalaiset — heti tilaisuuden tullen. Oikein patriootteja, vai mitä. Niiden mielestä ilmeisesti tuo tuollainen pettäminen on vapautta!

Vihtori Fabian Kumlin Noormarkun Lassilasta 1918.

Vietti aikaa Riihimäen keskitysleirillä palaten kotiin täisenä luu- ja nahkaversiona, miehen varjona.

Kansan Arkisto tarjoaa runsaasti tietoa ja heillä on verkossakin esim. valokuvanäyttelyitä

Voittajat kirjoittavat yleensä historian

Vastapainoa löytyy esim. kirjasta:
"Finlands röda garden" av Carsten Palmær

Honore de Balzac:
"Suuren omaisuuden takana on aina rikos."

... jonkunhan varpaille sitä on täytynyt kengänkorkonsa iskeä
jotta niitä voittoja karttuisi. Rahallista voittoa ei ole olemassa ilman että joku rahallisesti häviää — mistä ihmeestä ihmiset oikein kuvittelevat voittojen tipahtavan, taivaastako?

Usein kuulee pamppujen ja poliitikkojenkin puolustelevan hämäriä tekosiaan sanomalla, ettei sitä-ja-sitä ole laissa kielletty. Tällainen toiminta on tietystikin silti aivan yhtä tuomittavaa, koska se eettisesti on väärin. Se, ettei jotakin asiaa ole laissa määritelty, säännöstelty tai kielletty, ei takaa asian oikeutusta. Mikäli jo talonpoikaisjärki sanoo, että jokin, usein viran hyväksikäyttö, on väärin, niin jo toki pitäisi viranhaltijan itsensä tajuta, missä raja menee. Ei siihen lakikirjaa pidä tarvita apuun kutsua.

Täällä Ruotsissa esim. entinen kokoomuspuoleen johtaja Carl Bildt on käynyt eduskunnassa ainoastaan pari-kolme kertaa koko viime kesän ja syksyn aikana, mutta on silti katsonut oikeudekseen nostaa koko palkan ja palkkiot käynneistään. Rahasumma ei ole vähäinen. Toisaalta Bildt ei ole koskaan ollut normaalissa työpaikassa vaan aina "ansainnut" politiikan tekemisellään, joten voiko edes olettaa hänen ymmärtävän, miten röyhkeästi hän käyttää kansan varoja hyväkseen? Ei hän näytä ymmärtäneen, vaikka jopa hänen omat puoluetoverinsa narisivat asiasta.

Miksi näin sitten on? Koska poliitikot usein kuvittelevat olevansa lain ja etiikan yläpuolella. Heiltä on omatunto ja oikeudentunto vuosikausien aikana harjoittamissaan lehmänkaupoissa, virkaetujen hankinnassa, alkoholin kera tarjotuissa lounas"kokouksissa" ja "suhteidensa" hoidossa kulunut niin olemattomiin, että he voivat mielestään jopa närkästyä moisesta kritiikistä ja töykeästi tiuskia ja kivahdella asiaa kysyville reporttereille.

Joidenkin mielestä kansanedustajien taksikuitit ovat heidän yksityisasiansa, vaikka kansa maksaakin kulut. Kun kysytään, miksi asianomainen ei käytä yleisiä liikennevälineitä, he saattavat kivahtaa, että ne ovat niin epäluotettavia eivätkä he mitenkään voi tulla myöhässä töihin. (Eikä heillä edes ole kellokorttia.)

No voi herrajjessus! Sellaisin ehdoinhan tavalliset ihmiset elävät: joutuvat seisoskelemaan iät ajat asemilla ja pysäkeillä oli ilma mikä tahansa; tunkemaan itsensä karjan tavoin täpötäysiin busseihin ja vaunuihin sitten kun ne vihdoin saadaan liikkeelle; tulevat myöhässä töihin ja saavat siitä miinusta työaikaansa; eivät pääse ajoissa hakemaan lapsiaan päiväkodista ja joutuvat siksi maksamaan hoidosta lisää; myöhästyvät muualtakin kuin työpaikasta; menettävät kallista vapaa-aikaansa jne. Tämä on esimerkiksi Tukholmassa erittäin suuri ongelma. Kuitenkin lippumaksuja korotettiin juuri tuntuvasti.

Sitten puhutaan vielä "poliitikkojen halveksunnasta" — että se leviää, no voi voi! Kysymyshän on tosiasiassa poliitikkojen harjoittamasta kansalaisten halveksimisesta, ei päinvastoin.

Kansalle tarjotaan tiedotusvälineissä kovin paljon heikkoa leipää ja tylsiä sirkushuveja, joita höystetään uskonnollisilla manauksilla; nytkin on tiedotusajasta kaapannut suuren osan tuo typerä doping-jupakka. Ikään kuin kansan hyvinvointi olisi urheilusta kiinni. Ruotsissa oli uutisten kruununa monta päivää se kallis tieto, että Norjan kruununprinssi on kihlautunut lapsen saaneen naisen kanssa. Ooooh! Olipa tosi tärkeää.

Toinen iso juttu on nyt sitten olevinaan BSE-taudin leviäminen ja sen estäminen. Tästähän on ainakin Englannissa puhuttu jo 1960-luvulla. Kovin kauan on sen tiedonmurusen kulku viivästynyt! Nyt siitä puhutaan niin kuin jonakin äkkipäätä tyhjästä polkaistuna uutena ilmiönä. Asialle ei ilmeisesti ole tehty mitään yli kolmen vuosikymmenen ajan, vaan ongelman on tieten tahtoen sallittu ajautua näin pitkälle. Kun on säästetty — ja tienattu — rahaa.

Mitähän todella tärkeää me emme saa tietää, kun tiedotusaika täyttyy tällaisesta?