Hiukan Suomen muinaisjumalista

 

 

> Ote Viljo ja Kari Tarkiaisen Agricola-elämäkerrasta
Hyväkös tässä nyt vuosituhannen lopulla on julistaa ateismia. Ei ole pelkoa noitavainoista — ei ainakaan uskonnollisista. Ties mihin tässä vielä päädytään kun on tämä uskonnonvapauslaki... Jotkut sitä yrittävät kiihkeästi murentaa.

Oikein inhottaapi tuo kristinusko ja jeesustelu. Olen tässä tahtonut tuoda esille sen seikan, että kyllä esi-isämme ja -äitimme osasivat ihan hyvin palvomisen tärkeän taidon ennen tuon murhanhimoisen juutalaisten jumalan tänne Suomen suloisille saloille ymppäämistä. Germaanien ja skandinaavien jumalia kyllä löytyy Internetistä, Odinia ja Toria — ja elääpä uudistunut aasa-kulttikin. Näitä meidän "omia" luonnonjumaliamme ei tahdo löytyä kuin harmaan kiven takaa.

Fil.tri. Kari Tarkiainen, nykyään Kansallisarkiston pää, on jatkanut ja täydentänyt isoisänsä Viljo T.:n tutkimusta Mikael Agricolasta. Teoksesta löysin "pakanallisten" jumalain listan.

Mielenkiintoista on tietysti myös asiayhteys — Agricolahan oli juuri tuomassa Martin Lutherin "puhdistettua" kristinuskoa Suomeen, ahkerasti kääntäen tekstejä pappien käyttää. Siitä ura urkeni suomen kielelle. Mutta miksi juuri hän kokosi ja säilytti "pakanallista" tietoa? Useimmitenhan vallassaolijat kiireen kaupalla hävittävät pienetkin opposition merkit tilaisuuden tullen. Agricola oli mielestäni ainakin tässä asiassa rehellinen ja reilu. Mitä nyt sitten sattuikin uskomaan muuten. Uskohan on henkilökohtainen asia.

Vaikka siis olen ateisti, nostan hattua joka tapauksessa rohkean ja sitkeän miehen elämäntyölle — ainakin sille kieleen liittyvälle puolelle.


Etusivu > Usko
Luotu 1998-06-18 — 2001-01-22