Vaikka Opin ja Liittojen kirjassa 124:41 sanotaan, että MAP-kirkon temppelirituaalit pidettiin "kätkettynä jo ennen maailman perustamista", ne muistuttavan epäilyttävän paljon vapaamuurarien vastaavia rituaaleja. Merkit, otteet, valat ja tunnukset ovat mormonismissa niin samankaltaiset, ettei voi välttää ajatusta, että Smith "lainasi" nämä vapaamuurarien käytännöt, varsinkin kun hänestä itsestään tuli vapaamuurari 15.3.1842 (Documentary History of the Church 4:550-1).

Mormoniapostoli Heber C. Kimball, itsekin vapaamuurari, näki rinnakkaisuuksia endowmenttiseremonian ja vapaamuurarien rituaalin välillä. Vuonna 1842 hän kirjoitti:

... vapaamuurariudessa on samankaltainen pappeus. Veli Joseph sanoo, että vapaamuurarius on lähtöisin pappeudesta mutta on rappeutunut, mutta monet asiat ovat täydellisiä. (ibid.)

Kolme mormonikirkon ensimmäistä presidenttiä oli vapaamuurareita. Mormonihistorioitsija Reed C. Durham, Jr. väittää, että Joseph Smith itse asiassa käytti vapaamuurariseremoniaa mormoniseremonian pohjana. Hän kirjoitti:

Mielessäni ei ole epäilystäkään siitä, että mormoniseremonia, joka tuli tunnetuksi endowmenttina ja jonka Joseph Smith alunperin esitti vapaamuurari-mormoneille, vain vähän yli kuukautta sen jälkeen kun hänestä tuli vapaamuurari, sai välittömän inspiraationsa vapaamuurariudesta. (No Help For the Widow's Son, 1980, p. 17).

Tarvitsee vain katsoa vähän tarkemmin Suolajärven temppelin ulkorakennelmaa, niin huomaa monia vapaamuurareille ominaisia kohtia. Näihin kuuluvat Kaikkinäkevä silmä, nurinkäännetty viisisakarainen tähti (tunnettu itäisenä tähtenä), ja kädenpuristukset eli otteet. Kaikki nämä kuuluivat vapaamuurariuteen kauan ennen kuin Smith toi ne mukaan. Temppelissä käyvien mormonien pitämiin garmentteihin eli ihokkaaseen pannut merkit muisttutavat myös vapaamuurarien astetta, kompassia ja suorakulmaa.

Okkulttinen yhteys

Ei ole mikään salaisuus, että Smith oli perehtynyt okkultismin harjoittamiseen. Durham sanoo:

Kaikki saatavilla oleva todistusaineisto osoittaa, että profeetta Joseph Smithilä oli vapaamuurarien taikamitali tai talismani, jota hän käytti eläessään ja että se oli hänellä kun hän tuli murhatuksi.

Herra Durham kuvailee sitä:

ehkäpä oudoimpana, mysteerisimpänä, okkulttisimpana, esoteerisimpana ja silti vapaamuurariuteen liittyvänä tapana, jota Joseph Smith harjoitti. (No Help for the Widow's Son, 1980, p. 22).

Entinen mormonihistorioitsija D. Michael Quinn huomauttaa, että

Mormonioppinut Hugh Nibley on johdonmukaisesti kääntynyt muinaisten egyptiläisten ja gnostilaisten uskontojen okkulttisten rituaalien puoleen osoittaakseen vertailevilla todisteilla kuinka muinainen mormonien endowmenttirituaali on. (Early Mormonism and the Magic World View, s. 186).

Quinn jatkaa sanomalla, että Joseph Smithin ihastus okkultismiin ylsi pisteeseen, jossa hän

epäilemättä osallistui aarteenetsintään ja hankkimaan tietoa näkykiven avulla, ja oli ilmeisesti käytänyt myös taikavarpuja, talismaneja ja ritualistisen taikuuden välineitä. (Ibid., s. 194).

Quinn sanoo edellä mainitun kirjan jälkilauseessa, että Smithillä oli Jupiter-talismani mukanaan, kun hänet tapettiin Carthagen vankilassa v. 1844.

Näiden läheisten rinnakkaisuuksien todisteiden valossa on epäiltävä MAP-kirkon temppeliseremonian todellista alkuperää samoin kuin mormonismin perustajan, Joseph Smithin, uskottavuutta.

No Help For the Widow's Son Reed C. Durham, jr.
Early Mormonism and the Magic World View D. Michael Quinn
Opin ja Liittojen kirja 124:41