Artikkelit > Temppelisivu | ||||||
|
|
|||||
Mormonien temppeleitä käytetään kuolleiden kastattamiseen ja endowmentti- eli temppelipyhitysseremoniaan sekä eläville että kuolleille. Suurin osa rakennuksessa toimitettavista menoista kuluu kuolleiden puolesta tehtyyn sijaistyöhön. Mormoniapostoli Bruce R. McConkie selitti, miten endowmenttiseremonia on "tiettyjä erityisiä hengellisiä siunauksia, jotka annetaan kelvollisille ja uskollisille pyhille temppeleissä ... koska niissä ja niiden kautta saajille lahjoitetaan voima korkeudesta (Mormon Doctrine, s. 226-227). Endowment-sana vastaa suunnilleen "lahjaa". Seremonian aikana osanottajille esitetään luomista ja lankeemusta ym. kuvaava elokuva, ja heille opetetaan käsimerkkejä, jotka heidän pitää osata päästäkseen "selestiseen valtakuntaan" ja siellä mahdollisesti "korotukseen". Ennen endowmenttiaan mormonille on annettu alusasu, jota on pidettävä koko loppuelämä. Temppeleissä suoritetaan myös avioliittoon vihkimisiä ja sinetöintejä "ajaksi ja iankaikkisuudeksi". Mormoniperheet voidaan sinetöidä yhteen. He toivovat sinetöinnin kautta voivansa elää yhdessä perheenä myös tuonpuoleisessa. Ennen huhtikuun 1990 muutoksia osanottajille sanottiin, että
Ne muutettiin tuolloin sanoiksi
Ennen endowmenttiseremonian alkua osanottajille sanotaan vielä mm. näin uhkaavasti:
Melkoinen velvoitus siis, kun osanottaja ei tiedä etukäteen, mitä lupaa antaa koko elämänsä kirkolle. Kaiken lisäksi on melko mahdotonta tuossa tilanteessa kuvitella nostavansa kätensä ja näyttävänsä koko joukolle, miten kelvoton epäilevä ja syntinen on, kun ei halua mennä mukaan. Kaikki seremoniatekstien sanat sivuillani ovat tietenkin omaa suomennostani englannista, eivätkä sen vuoksi sanasta sanaan samoja, mitä tulee virallisiin suomenkielisiin temppelitoimituksiin, jotka Rauni Higley aikoinaan suomensi ollessaan Salt Lake Cityssä käännöstoimiston palveluksessa. Joku muu on varmasti tarkistanut tekstejä hänen jälkeensä useaankin kertaan, sillä Raunihan jätti kirkon amerikkalaisen miehensä kanssa vuosia sitten. Näitä tekstejä ei luonnollisestikaan ole missään saatavilla, joten jatkossakin kaikki tekstit ovat englannista kääntämiäni, eivät sanatarkkoja. Sisällön puolesta olen luonnollisesti pyrkinyt suomentamaan sanat niin tarkasti kuin mahdollista. Miksi julkistan temppeliseremoniat sivullaniUskon, että on moraalisesti oikein ja jopa velvollisuuteni paljastaa se alhainen petos, jota kutsutaan kaunistelevasti temppeliseremonioiksi tai -toimituksiksi, ja niiden suorittamista paitsi henkilön itsensä, myös sukulaisten ja tuntemattomienkin puolesta tehdyksi "työksi" tai jopa "pyhäksi työksi". Mikään osa niistä ei ole Jumalan asettama. Hylkään ehdottomasti sen asenteen, että naurettavat kädenpuristukset, asut ja valat olisivat jumalallisen innoituksen tuloksia tai välttämättömiä sen paremmin kenenkään pelastukselle kuin asemalle tuonpuoleisessa. Minun oli aina vaikea hyväksyä kirkon "siloiteltu-sinun-parhaaksesi" -versioita tapahtumista, ja kirkon vuosien kuluessa esittämiä ristiriitaisia lausuntoja. Lisäksi olin suoraan sanoen ällikällä lyöty, kun apostoli Packer sanoi, että kolme suurinta uhkaa kirkkoa vastaan ovat homot, feministit ja n.k. intellektuellit. Minusta ainakin yksi asia, nimittäin ahdasmieliset ja lyhytnäköiset johtajat, on paljon ahdistavampi uhka. Mutta kun sain tietää, että kaikki kuulemani temppeliä koskevat asiat olivat totta, en voinut enää sulattaa sitä. Jotkut voivat väittää, että temppeliseremonioita ei pidä tuoda julki kunnioituksesta niihin uskovia kohtaan. Vaikka tällä argumentilla saattaakin pinnalta katsoen olla puolensa, en voi hyväksyä sitä. Vaikka hyväksyisikin uskonvaraisesti Joseph Smithin väittämät, niin seremonioiden jumalallisuus voidaan kieltää jo pelkkien historiallisten tosiasioiden perusteella. En myöskään usko mormonien puolestaan osoittavan huomaavaisuutta vaikkapa jonkin "pakanallisena" pitämänsä riitin tarkastelussa. Temppeliseremonioiden petoksellisuuden paljastaminen on tärkeää useista syistäEnsinnäkin temppeliä käytetään painostuskeinona, joka jakaa kirkon jäsenistön rahvaaseen: hiukan huonompiin; ja aateliin: temppelikelpoisiin. Näille opetetaan eri oppeja sen lattean ja orwellimaisen väitteen perusteella, että "jotkut eivät kerta kaikkiaan ole valmiita koko totuudelle". Toiseksi: kirkkoa tutkivilla on oikeus tietää koko totuus kirkon julistamista opeista. Niillä kuudella sileäksi höylätyllä "keskustelulla", jotka tutkijat saavat lähetyssaarnaajilta, on hyvin vähän tekemistä mormonismin todellisen harjoittamisen kanssa. Taaskin väitetään, etteivät tutkijat ole valmiita kuulemaan näitä "pyhiä" asioita. Se on vain tekosyy: todellisuudessa näitä naurettavia juttuja ei esitellä ennen kuin vasta-alkaja on ehtinyt sitoutua kirkkoon investoimalla huomattavan määrän aikaansa, energiaansa ja rahaansa siihen. Endowmenttia ei voi saada ennen kuin on ollut kelvollinen jäsen vähintään vuoden. Kolmanneksi: kirkko käyttää temppeliä ympäröivää salaisuuden verhoa työkaluna jäsenten ajatusmaailman kontrolloinnissa: se pitää jäsenet ruodussa. Estämällä jäseniä keskustelemasta temppelikokemuksistaan keskenään kirkko estää samalla heitä löytämästä toisiaan ja tajuamasta, etteivät yksin he ajattele, miten temppeliseremoniat ovat tylsät, naurettavat ja okkulttiset ja sitä paitsi kaikkea muuta kuin innoittavat. Tiedon saatavuutta parantaessani autan kirkkoa entuudestaan tuntemattomia ymmärtämään, mistä tässä kaikessa on kysymys. Toivottavasti tämä voi myös auttaa tunteidensa kanssa kamppailevia rehellisiä jäseniä tajuamaan, etteivät he ole yksin ajatustensa ja tuntemustensa kanssa. Kuka voi mennä temppeliin?Jos osoitat olevasi uskollinen, työteliäs ja kuuliainen, sinua pidetään kelvollisena "ottamaan vastaan endowmenttisi" jossakin mormonitemppelissä (niitä on n. sata erikokoista ympäri maailmaa).
Saadaksesi temppelisuosituksen on sinun käytävä sekä piispan että jonkun vielä ylemmän johtajan, tavallisesti vaarnanjohtajan puhuttelussa, jossa sinulta kysellään henkilökohtaisia asioita. Mikäli papit ovat tyytyväisiä vastauksiisi, saat eräänlaisen pienen kortin, jossa on henkilötietosi sekä päivämäärä ja pappien allekirjoitus. Kortti on yleensä voimassa vuoden kerrallaan. Se näytetään temppelin aulassa työntekijöille ennen sisäänpääsyä. Temppelimenot ovat täysin salattuja niille, jotka eivät ole itse olleet mukana. Mormonit itse sanovat mieluiten, että ne ovat "pyhiä", mutta he kohtelevat niitä samoin kuin salaisia asioita. Edes temppelisuosituksen saaneelle jäsenelle ei kerrota etukäteen seremonian yksityiskohdista. Sen sijaan rauhoitetaan ensikertalaista sanomalla, että siellä on temppelityöntekijöitä, jotka koko ajan ohjaavat kävijöitä tekemään ja sanomaan oikeat asiat, miten pukeudutaan ym. Temppelimenoista kielletään puhumasta kenenkään kanssa. Ikävä kyllä itse seremonian aikana tai sen jälkeenkään selestisessä huoneessa ei yleensä ole ketään keneltä kysyä mitään, vaikka haluaisikin. Kuka nyt edes kehtaisi ruveta kyselemään, saati kyseenalaistamaan, kesken kaiken? Rakennuksen ulkopuolella ei saa kysellä tapahtumista tai kommentoida niitä. Temppeleissä ei tapahdu mitään moraalitonta, kuten joskus saattaa kuulla. Sen sijaan seremoniat ovat kyllä "kummallisia". Vuonna 1990 endowmenttiseremoniaa vesitettiin niin, etteivät uudet kävijät enää kauhistuisi verisiä valoja eivätkä naiset valittaisi alempaa asemaansa miehiin nähden. Kuten eräs tuttuni vaivautuneesti sanoi, "Parempaan päin ovat menossa!" Jää vain ihmettelemään, mitä muuttamista Jumalalta tulleissa seremonioissa voisi olla? Temppeleissä järjestetään rituaaleja sekä kuolleille että eläville. Kuolleiden puolesta käyvät nuoretkin kastattamassa itseään. Kirkko järjestää erityisiä temppelimatkoja nuorille jäsenille. He eivät vielä voi saada omaa endowmenttiseremoniaansa eli temppelipyhitystään, joka on se kaikkein suurin tapahtuma.
Ensimmäiset linkit sisältävät itse seremoniatekstin eri muodoissaaan kirkon varhaisista ajoista alkaen.
Joseph Smith ja monet muut kirkon johtomiehet olivat vapaamuurareita.
|
||||||
Etusivu > Artikkelit | Sivun alkuun |
||||||
2000-12-04 2002-05-23 |