| Kirjoista ym. muualla: | Markku Siivolan kirja-arvosteluja | Kirjailija Leena Krohn tarjoaa mukavaa ja ajatuksia herättävää luettavaa | Kiiltomato "Kiiltomato.net on kirjallisuuskritiikin verkkolehti. Kiiltomato.net etsii hehkuunsa kirjoja, jotka ansaitsevat lisää huomiota." Arvosteluja, keskustelupalsta. |
| Sähköiset säkeet Nuoren voiman liitto |
Seijan sivu lastenkirjallisuuden klassikoista | AdLibris (kirjakauppa) | |
 |
"Jumala on kuollut", ilmoitti Friedrich Nietzsche ja julisti taistelun ihmisen puolesta. "Kaikki luonnonvastaisuus on rappiota. Rappeutunein ihmislaji on pappi: hän opettaa luonnonvastaisuutta..." "Joka tuomitsee seksuaalisuuden ja tahraa sen nimellä 'epäpuhdas', syyllistyy perisyntiin elämän pyhää henkeä vastaan..." |
||
| Tämä teos kuulunee yleissivistykseen. Kirja on sitä paitsi ohut, joten lukemaan tottumatonkin varmasti jaksaa sen loppun asti. Sitten voi tietenkin rauhassa olla mitä mieltä tykkää. | |||
 |
 |
 |
|
| Tällainen hiukan omituinen teos tipahti käsiini jokin aika sitten (2007). Alku sytytti mielenkiinnon, keskellä märehdittiin hieman liiankin kanssa katolisia pyhimyksiä, loppu taas oli platkunpuoleinen, ikään kuin dekkarityylinen. Olihan kirjassa toki kaikenkirjavia hahmoja, mutta oli oikeastaan vaikea pitää heistä kenestäkään. Kanadalainen kirjailija Robertson Davies oli minulle täysin tuntematon. Wikipediasta sain selville, että tämä Femte rollen eli suomeksi kai Viides rooli on osa trilogiaa. Vaikea kuvitella minkäänlaista jatkoa lukemalleni, ainakaan perinteisessä mielessä. Hämmästyin nähdessäni, että teos on Suomessa päässyt oikein Tammen Keltaiseen kirjastoon. Hmm. | Linkolan Voisiko elämä voittaa pani ajattelemaan. | Lennokkaita juttuja sivistysperheen vesalta. Kirjana ja tekstinä sinänsä aivan kauhea, mutta siinä mielessä mielenkiintoinen, että olihan Seppo Heikinheimo todella ja kirjaimellisesti monessa mukana. Hän oli myös aikanaan Suomalaisuuden liiton pj. |
|
 |
 |
 |
 |
Jostakin syystä pidän Kallaksen arkaaisista kertomuksista. Liekö niissä jotain alkukantaista, vähän kuin kiellettyä hedelmää nakertelisi? |
Tässä erittelemättömistä syistä tuli äitini elävästi mieleen lukiessani höpsähtäneen rovastinnan jankutusta iankaikkisen vanhoista ikävyyksistä. | Taas naiskirjailija, tosin sattumalta. Eräällä keskustelupalstalla joku siteerasi yhtä kirjoista, ja tilasin sen summamutikassa. Kai sitten pidin siitä, koska ostin tuon toisenkin. Olen lukenut molemmat kertaalleen, mutta luenpa ne vielä toisenkin kerran ennen kuin rupean niitä esittelemään. | |
 |
 |
 |
 |
| Hienoja novelleja hyvällä suomen kielellä. Järkyttävin on alkoholismista kertova Pullo. Taidan joskus ostaa Vainosen muutkin teokset. | Ravilon kirjat ovat muhevia ja ainakin ne ovat minut yllättäneet. Jotakin hyvin suomalaista kansankuvausta näistäkin löytyy. Puhumattomuutta, ongelmien tabuasemaa, yksin kärsimistä. Kärsimistä vuosikausia ennen ratkaisua. Raakuuttakin. En suosittele kovin herkkähipiäisille. Miksei Ravilo ole saanut Finlandia-palkintoa? Mesimarjani... ylsi vain ehdokkaaksi asti. | Ostettu 11-vuotiaana 2,50 markalla porilaisesta divarista nimeltä Anttivaari ja jo silloin kovasti pidetty. En tietystikään tiennyt ostaneeni klassikon. Eeva-Liisa Manner on "suomeksi muokannut" noita ikiaikaisia juttuja, tietenkin samalla siistien niitä melkoisesti englantilaista Eleanor Farjeonia seuraillen. Kansi on Erkki Tantun kädestä. Otava 1966. | |
|
|
Täällä Pohjantähden alla, ote osasta 2 Väinö Linna |
Näkinkenkätalo |
| Sininen linna Lucy Maud Montgomery |
Rose-Marie Elisabeth Russell (E. von Arnim) |
Ensimmäinen synti lyhyt novelli Pentti Haanpää |
Kalevan tyttäret Kaari Utrio |
| Taivasten valtakunnan avaimet A.J. Cronin |
|||
| Rauhan paikka Willie Morris (artikkeli) |
A. Oksanen (August Ahlqvist) | Kullervon yksinpuheluja Aleksis Kivi |
Minna Canth, kirjailija, lehtinainen, yhteiskunnallinen vaikuttaja, uusien kansainvälisten aatteiden ja kulttuurivirtausten välittäjä, seitsenlapsisen perheen yksinhuoltaja ja liikenainen. > Kuopiolaiset sivut |
 |
 |
||
Variksen kirja itsestään ja Pentti Saarikoskesta varmaankin 'täytyi' kirjoittaa, mutta oliko se pakko myös julkaista? Sain sen lahjaksi heti ilmestymisen jälkeen - en ole kehdannut heittää sitä pesään. Luin kirjan myös toiseen kertaan muutamia vuosia sen jälkeen, ja tässä silloinen kommenttini: Vaikutelmani 2. lukemisen yhteydessä syysk. 2002: Pettymys - harvinaisen RIVO ja VASTENMIELINEN kirja, jossa kirjoittaja mässäilee ihmisten ruokottomalla ja vastuuntunnottomalla käytöksellä. Matkii melkoisessa määrin Aila Meriluodon teosta Lauri Viita - legenda jo eläessään. Huonolla menestyksellä sitäkin. Kaikkea sitä painetaan! |
Erno Paasilinna: Tähänastisen elämäni kirjaimet Otava 1996 Paasilinnaa voi lukea kuin normaalin kirjailijan terävää tekstiä ilman, että kirjailijan itsekorostus pilaisi lukuelämyksen. Kirjassa on paljon Suomen historiaa, suosittelen. EP:llä olisi ollut varmaan paljon sanottavaa, jos olisi saanut elää kauemmin. |
||
Runoutta |
|||
| Kaarlo Sarkia | Sara Teasdale (runot vain engl.) | Sirkka Selja | Luis de Góngora |
| J.H. Erkko | Aila Meriluoto | Eino Leino |
Pablo Neruda |
| Yrjö Jylhä | Aaro Hellaakoski | Elmer Diktonius | Saima Harmaja |
| Oiva Paloheimo | Heikki Asunta | Katri Vala | Eila Kivikk'aho |
Otto Manninen: Virrantyven 1925 WSOY Mannista olen pitänyt kaikessa suomen kielen taituruudessaankin hieman kireänä tapauksena. Toki hän on kirjoittanut useita suomalaisen runouden klassikoita, ja tietenkin hän on auttanut paljonkin mm. Eino Leinoa ateljeekriitikon ominaisuudessa. Pidän silti paljon monistakin Mannisen runoista, esim. "Hiljaisuus" on jylhä. Olen näköjään pulittanut tästä hyväkuntoisesta kappaleesta 75 markkaa vuonna 1987. Luultavasti Porin divarien hankintoja tämäkin. Fennica-tietokannan mukaan kokoelmaa ei erikseen ole sen jälkeen painettukaan, mutta se sisältyy kyllä myöhempään Runot-teokseen yhdessä Säkeiden I ja II sekä Matkamiehen kanssa. Siitä taas on otettu ainakin 5 painosta. |
|||
Ihan peruspaketti ruotsalaisia runoja keskiajalta 1970-luvulle. Jollei paljon tunne Ruotsin runoutta, niin tällaisesta voi hyvin aloittaa – loitsuista Lars Noréniin. Pokkari on yli 4 cm paksu. |
Pär Lagerkvist on kuulunut lukemistooni iät ja ajat, jo ennen Ruotsiin muuttoani, samoin kuin Karin Boye. Silloin olin jo jostain käännösantologiasta bongannut esimerkiksi runon "Kauneinta on hämärtyissä illoin" (Det är vackrast när det skymmer). Runojen ruotsi on sentään siedettävissä, joskus jopa kauniinpuoleista. Ei tosin likikään suomenkielisen runouden tasolla. Lagerkvistiltä on suomennettu Runoja 1953 (koonnut Viljo Kajava), sekä teokset
Näistä Kääpiö kuuluu mielestäni pahuuden kuvailun mestariteoksiin. Todella järkyttävä kirja. |
Karin Boye | |
 Oravakin lukee puussa - lue sinäkin! |
|||
| Kuulin pöllön kutsuvan Margaret Craven |
Töllöttäjän laulu Roald Dahl |
Kuplii, kuplii Elaine Horseman |
Muistokirjan värssyjä |
| Kukko muni — aapisia ja lukemista | |||
| Tom ja keskiyön puutarha A. Philippa Pearce | Kalpeiden vuorten satuja Koonnut Aila Nissinen |
Palmusaari Herbert Strang |
Mateo, meksikolainen Sven Wernström Kapina Sven Wernström |
Enid Blytonin  Viisikot luin varmaan kaikki, mutta lainailin niitä kirjastosta. Ehkä yhden olen joskus ostanut divarista. Niitä lukiessa tuli aina nälkä kun lapset haikkasivat nummella ja poikkesivat johonkin maataloon hakemaan evääksi ruokavia voileipiä. Sylki herahti kielelle hyvin helposti, ja piti saada vähintään Kantolan voileipäkeksejä, ellei muuta sattunut kaapista löytymään. Viisikoita vähän tuhdimpia olivat Seikkalu-sarjan kirjat. Niissä oli neljä lasta ja papukaija, mutta muuten kaava oli aivan sama. Ei se silloin lapsena haitannut tippaakaan. Silloinhan tuli suorastaan ahmittua parikin kirjaa päivässä, jos vain läksyiltä ehti. Moni kirja on luettu taskulampun avulla viltin alla. |
|||
 |
|||
| Kuoleman kanssa kilpasilla Grönlannissa Bengt Nylund |
Eila Paakkinen Voi jee, sain tämän eka luokalla raittiuskilpakirjoituspalkintona vuonna 1969. Oikein mukava 8-vuotiaalle! Kummituksia ja seikkailuja, sopivan jännää. |
Tyttö vailla nimeä Gunnel Beckman |
Kokematon kummitus Toim. Ritva-Liisa Pilhjerta |
| Salainen puutarha F.H. Burnett |
Veljeni, Leijonamieli Astrid Lindgren |
Meidän linna Aila Meriluoto |
Tieteiskirjallisuutta, usein sosiaalipsykologista Pimeyden vasen käsi Hankalaa olla jumala |
Etusivu | Lähetä sähköpostia!